SVT Sápmi muitala, ahte Ruoŧas lea álgán ságastallan das, leatgo Sámedikki jienastuslohkui dohkkehuvvon iežátge go sámit.
Sámiid Riikkabellodat (Samelandspartiet) hálida, ahte visot 8 300 olbmo Ruoŧa Sámedikki jienastuslogus galget vástidit leat go sin váhnemat, ádját dehe áhkut sámástan.
- Ii leat ulbmilin, ahte galgá suhttadit. Mii geahččalit oažžut, ahte min ieža Sámedikkis dan bargat, ahte min olmmošválljejuvvon orgána oažžu dan legitimitehta, ahte dat leat sámit, mat leat Sámedikki jienastuslogus, dadjá Sámiid riikkabellodaga ságadoalli Per-Olof Nutti SVT Sápmái.
Vai beassá Ruoŧa Sámedikki jienastuslohkui, galgá olmmoš dovdat iežas sápmelažžan ja sus galgá leat sámegiella ruovttugiellan, dehe sámegielat áddjá dehe áhkku.
Sámiid Riikkabellodat čállá mošuvnnas, ahte válgalávdegoddi álggu rájis ii leat gieđahallan ohcamušaid seammáláhkai.
Sisa leat sin mielde beassán ovdamearkka dihte olbmot, geat leat náitalan sápmelaččaiguin.
Maid Guovssonástti Lars-Miguel Utsi mielas válgalogahallama dárkkisteapmái livččii dárbu.
- Dat livččii lunddolaš lávki ovddosguvlui. Ártet ahte dakkár ii leat juo ovdal dahkkojuvvon. Dál lea áigi sihkkarastit, ahte válgalogahallan doallá deaivása, nu ahte mii sáhttit luohttit válgabohtosii, muitala Utsi SVT Sápmái.
Sámiid Riikkabellodaga mošuvdna dárkkistit jienastuslogu boktá máŋggalágán jurdagiid jienasteddjiid gaskkas.
- Sin geain lea jienastusriekti, dehe sii geat ohcet jienastusrievtti, hálidit váikkuhit sámi áššiide. Gii galgá de dadjat, ahte don it oaččo jienastit Sámedikkis, go dus ii leat doarvái garra čanastupmi sámevuhtii. Gosa rádji gessojuvvo?, jearrá jienasteaddji Nils-Olof Parffa Johkamohkis.
- Kriteriat leat dahkkon vai Sámediggi šaddá nanus sámi jienaiguin. Gávdnojit ollu olbmot, geat eai leat sámit, muhto geat čullet sámi áššiid ovdii ja leat heivvolaččat dasa. Muhto Sámediggi berre leahkit diggi sámiide, oaidná jienasteaddji Jannie Staffansson Johkamohkis.
Vaaliluettelo tarkistetaan?
Ruotsin Saamelaiskäräjien Saamenmaan puolue haluaa, että Ruotsin Saamelaiskäräjien vaaliluettelon 8 300 jäsentä vastaa siihen, ovatko heidän vanhempansa tai isovanhempansa puhuneet saamea.
- Tarkoituksemme ei ole suututtaa ihmisiä. Yritämme saada Saamelaiskäräjiä varmistamaan sen, että kansan valitsemalla elimellä on legitimiteetti, ja että vaaliluettelossa on vain saamelaisia, sanoo puolueen puheenjohtaja Per-Olof Nutti.