Karihaaran koulun viides- ja kuudesluokkalaiset siirtyvät syksyllä väistötiloihin Kemin Lyseon lukion tiloihin. Karihaara remontoidaan, ja lasten evakko kestää ainakin kaksi lukukautta. Moni Karihaaran koulun vanhempainyhdistykseen kuulunut kuvitteli, että evakkoon joutuvat lapset pääsevät uuteen kouluun bussikyydillä.
Kuvitelma juontaa Kemin kaupungin koulutuslautakunnankokouksesta 29.3. Siellä Karihaaran koulun rehtori Jukka Vaaramaa esitteli eri vaihtoehtoja remontin ajaksi. Vertailussa tarkasteltiin 5.–6. -luokkien ja tai vaihtoehtoisesti yhdeksänsien luokkien siirtymistä evakkoajaksi lukiolle.
Vertailussa 5.–6.-luokkalaisten siirtymistä keskustaan puolsi muun muassa se, että "5.–6. luokilla oppilaat tulevat lukiolle bussilla aamulla ja lähtevät sieltä koulun päätyttyä. Kesken päivän siirtymisiä ei tule".
Yllätyksekseen karihaaralaisten vanhemmat saivat kesäkuun kahdeksas päivä koulujen viestintäkanavan Wilman kautta viestin, jossa kerrottiin, että maksutonta koulukuljetusta pitää hakea erikseen.
Kemin koulutuslautakunta päätti viime kuun alussa, että maksuton koulukuljetus järjestetään vain, jos oppilaan koulumatka ylittää viiden kilometrin matkan. Sen määrää laki. Sen sijaan rehtori Jukka Vaaramaan päätettäväksi jäi, kuka on oikeutettu koulukyytiin, vaikka matkaa olisi alle viisi kilometriä.
Nyt hakeneille on tullut päätöksiä kuljetuksista. Kyyti on myönnetty vain talviajalle marras- ja maaliskuun väliselle ajalle. Osa vanhemmista on sitä mieltä, että kyyti olisi pitänyt myöntää koko lukuvuodelle.
Itseasiassa vanhemmat kuvittelivat, että kuljetus Karihaarasta keskustaan on itsestäänselvyys.
–Vanhemmat kokevat tulleensa huijatuiksi. Meidät pidettiin tyytyväisenä sillä tiedolla, että kuljetus järjestyy. Lukion rehtorikin puhui, että pitää siirtää linja-autopysäkki lukion eteen, että kulkeminen on turvallisempaa, nimettömänä pysyttelevä äiti toteaa.
–Lainkin mukaan lapsella on oikeus lähikouluun. Kun lapset joutuvat sieltä pois, olisi vähintä järjestää heille koulukyyti.
Vanhemmat uskovat, että noin kymmenenvuotiaat ovat liian pieniä liikkumaan noin 3–5 kilometrin matkaa uuteen kouluun, keskustan läpi, aamuruuhkassa.
Karihaaran koulun rehtori Jukka Vaaramaa kertoo, että bussikuljetuskysymystä pohdittiin koko kevään ajan.
–Minullakin oli pitkään käsitys, että bussikyyti järjestettäisiin koko lukuvuodelle enkä olisi pitänyt sitä huonona ratkaisuna. Asia tarkentui, kun koulutuslautakunta käsitteli sitä. Perustellusta syystä rehtorilla on oikeus myöntää kuljetuksia lyhyemmälle matkalle. Keskustelin lautakunnan vanhan ja uuden puheenjohtajan sekä koulutoimenjohtajan kanssa siitä, millaiset valtuudet minulla on tehdä päätöksiä. Keskustelun tulos oli, että kuljetuksia voidaan myöntää talvikuukausille myös niille, joiden koulumatka on alle viisi kilometriä.
Vaaramaa tähdentää, että oikeutta koulukuljetuksiin voi hakea jatkuvasti. Koko lukuvuodelle maksuttoman koulukyydin voi saada myös sellainen lapsi, joonka koulumatka on lyhyempi kuin viisi kilometriä. Silloin perusteet löytyvät perusopetuslain. 32 pykälästä.
Kun elokuun kymmenes päivä koittaa, niin lapset voivat pyöräillä, kävellä tai mennä kouluun vanhempien kyydillä. Jukka Vaaramaa on käynyt keskusteluja logistiikkasuunnittelija Kirsi Ylipiessan ja paikallisten liikennöitsijöiden kanssa linja-autoreittien suunnittelemisesta sellaisiksi, että se palvelisi evakkolapsia ja myös muita kemiläisiä.
–Kemin kaupunkilippu käy tähän, ja sillä voisi matkustaa myös iltaisin ja viikonloppuisin, Vaaramaa toteaa.
Vaaramaa kertoo ymmärtävänsä ja jakavansa lasten vanhempien huolen. Hänen mielestään kolme kilometriä ylittävä koulumatka on tässä tapauksessa liian rasittava ja vaikea kuljettavaksi 5.–6. luokkalaisille varsinkin talvikuukausina.
–Lainlaatija on säätänyt, että jos koulureitit ovat turvallisia ja lapset opetetaan kulkemaan liikenteessä, 5.-6. luokkalaisten on mahdollista kulkea itsenäisesti myös kolme kilometriä ylittävät matkat, Vaaraniemi muotoilee.
–Olen miettinyt paljon sitä, miten polkupyöräliikenne saataisiin mahdollisimman turvalliseksi. Olen alustavasti keskustellut Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niskan kanssa, millaisia ratkaisuja Liikenneturva voisi ehdottaa käytettäväksi. Olen keskustellut myös teknisen puolen päällikön Mika Grönvallin kanssa siitä, millaisia muutoksia lasten koulutien varrelle pitää tehdä.
Vaaramaa kertoo käyneensä itse pyöräilemässä mahdolliset koulumatkareitit.
–Karihaarasta päin tulee aika hyvin pyöräteitä. Jos ajaa Pajusaarentien pyörätietä pääsee lähes lukiolle asti pyörätietä pitkin. Sama Koskee Lapintietä ja Koivuharjunkatua. Ristikankaalta tullessa on muutamia kohtia, joita pitää miettiä, miten ne järjestetään. Kaupungin tekninen osasto pystyy varmasti auttamaan joissakin kohdissa, hän pohtii.
Muutosten myötä myös osa kivikkolaisista lapsista siirtyy Karihaaran kouluun. Jukka Vaaramaa pitää Elijärvelle kääntyvää risteystä sekä Lapintien ja Sahansaarenkadun risteyksiä erittäin vaarallisina.
–Riskipaikkoja meillä on paljon tässä kaupungissa, Vaaramaa summaa.
Vaaraniemi ei näe keskustaan suuntautuvassa pitemmässä koulumatkassa pelkkiä mörköjä.
–Jos et liiku liikenteessä, et opi myöskään liikkumaan. Lapset liikkuvat tavattoman vähän. Muutoksen myötä koulumatkaliikunta lisääntyy, vaikkei se tietysti tässä ole keskeisin asia.
Päätös karihaaralaisten koulukyydityksistä tehtiin edellisen kaupunginvaltuuston kauden aikana, jolloin koulutuslautakunnan kokoonpano oli eri. Uusi lautakunnan puheenjohtaja Pertti Henttinen kertoo, että lautakunta kokoontuu seuraavan kerran elokuun 22. päivä.