Talous- ja väestönkasvusta huolimatta energian kokonaiskulutus EU-maissa on laskenut.
Eurostatin tuoreimman julkaisun mukaan EU:ssa kulutettiin eniten energiaa vuonna 2006, ja kahtena viimeisenä tilastovuonna (2014–2015) kulutus on laskenut jo vuoden 1990 tason alapuolelle.
Osittain asiaan vaikuttaa viimeisten vuosien kitulias talouskasvu, mutta myös energiatehokkuus unionissa on voimakkaasti parantunut.
- Itä-Euroopan maiden hirvittävän vanha ja tehoton teollisuus- ja voimalaitoskanta on romutettu tai modernisoitu puhtaasti taloudellisista syistä, mikä näkyy kaikkien näiden maiden päästötilastoissakin voimakkaana paranemisena, kertoo Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri. Syrin mukaan myös esimerkiksi autojen moottoritekniikka on parantunut.
Toisaalta yleiseurooppalaisella tasolla esimerkiksi rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa on vielä paljon tekemistä.
- Pohjoismaissa energiantarve neliömetriä kohden ei ole paljon suurempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, sillä talomme ovat paljon paremmin eristettyjä. Eteläisessä Euroopassa kesän jäähdytystarve voisi olla paljon pienempi, jos rakennusten eristykset olisivat parempia.
Unionitasolla maiden epäsuhtaa ei aina hahmoteta, kertoo Energiaviraston energiatehokkuusosaston johtaja Heikki Väisänen .
- Olin viime viikolla komission hankekokouksessa, jossa piti selittää, miksi olemme tehneet asioita toisin. Kun katsoin tiettyjen maiden velvoiteohjelmia, niin siellä eristetään seiniä, joissa on vain tiili, välissä tyhjää ja sitten toinen tiili. Seinään porataan reikä ja pumpataan se täyteen vaahtoa, Väisänen havainnollistaa.
Vastaavasti monissa maissa ikkunoihin ollaan asentamassa toista lasia, kun suomalaiset ikkunat ovat usein kolmilasisia.
- Eikä minulla Suomessa ole koskaan kokoustiloissa niin kuuma kuin silloin, kun menen johonkin komission rakennukseen.
Väisänen korostaa, että Suomessakaan kaikki asiat eivät ole kunnossa. Jäljellä vain ei ole yksittäisiä, selkeitä epäkohtia, joita voitaisiin korjata joka talosta.
EU-maista Ruotsissa käytetään suhteessa kaikkein vähiten fossiilisia polttoaineita, joiden osuus energiankulutuksesta on noin 30 prosenttia. Suomi tulee kakkosena vajaalla 50 prosentillaan.
- Lähtökohtamme ovat huonommat Ruotsiin verrattuna. Siellä on paljon enemmän vesivoimaa, ja 40 prosenttia sähköntuotannosta tehdään ydinvoimalla, Syri kommentoi.
Molempien maiden haasteena on fossiilisten liikennepolttoaineiden käytän vähentäminen.
EU-tasolla taas hiilidioksidin hinta on niin alhainen, että se ohjaa käyttämään hiiltä tilanteessa, jossa maakaasu käy liian kalliiksi.
- Päästöoikeuksien hintaan tuskin saadaan merkittävää muutosta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ja jos moni EU-maa on sulkenut ydinvoimaloita, niitä on vaikea korvata päästöttömillä vaihtoehdoilla.