Euroopan mestari Topi Raitasen alavire jatkui Budapestin MM-kisojen alkuerissä. Raitasen viime harjoitukset ja 1 500 metrin testikilpailu lupailivat alkukautta parempaa, mutta viimeisen kilometrin loppuveto on edelleen kadoksissa.
Raitanen jäi alkuerässään 11:nneksi ajalla 8.30,69, vaikka juoksun vauhdinjako oli juuri toivotunlainen. Ensimmäiset kilometrit huristeltiin noin 2.50:een, ja kärki kiihdytti viimeisen kilometrin alle 2.40:n.
– Ei löytynyt kierroksia, kun lopussa olisi pitänyt juosta kovempaa. Ei ole rytminvaihdosta, kun pitäisi alkaa juosta 2.40:n tonnia, Raitanen vahvisti ongelmansa.
– Juoksu ei tunnu pahalta, mutta ei vain pääse kovempaa.
Etiopian Getnet Wale voitti alkuerän ajalla 8.19,99, ja Japanin Ryoma Aoki nappasi viidennen sijan eli erän viimeisen loppukilpailupaikan ajalla 8.20,54.
– Olen juossut puolet elämäni estekisoista vauhdinjaoltaan tuollaisia kilpailuita. Nyt kropasta ei vain löytynyt sitä, Raitanen kommentoi loppukilpailuun yltäneiden vauhtia.
Raitanen oli erien aikavertailussa 28:s.
Estejuoksu koettelee kovemmin
Raitanen toivoi ja odotti, että hän olisi kyennyt MM-kisojen alkuerässä alittamaan kauden parhaan tuloksensa 8.22. Harjoitukset ja viikkoa aiemmin juostu 1 500 metrin aika 3.40,32 lupasivat parempaa, mutta ylirasitustilan ongelmat korostuvat estejuoksussa.
– Odotin, että aikani olisi ollut tänään vähintään viisi sekuntia parempi, Raitanen vahvisti.
– Juoksin esteet aikaan 8.21–8.22 useamman kerran silloin, kun tonnivitosen ennätykseni oli 3.40. Sen takia ajattelin Stratfordin tonnivitosen jälkeen, että kaikki olisi vielä mahdollista. Uskoin, että pystyisin tekemään tuollaisen loppuvedon kuin tänään olisi tarvittu.
Estejuoksu kuormittaa lihaksistoa paljon ankarammin kuin sileän kilpailut.
– Ongelmat korostuvat esteissä, jos kroppa ei ole balanssissa. Se vaikuttaa myös tekniikkaan, Raitanen selvitti.
– Juoksustani puuttuu nyt aggressiivisuus. Juoksu jää takapainoiseksi, eikä juoksu ole silloin taloudellista.
Kuorma kasvoi kilpaillessa
Raitanen aloitti kilpailukauden 1 500 metrin ennätyksellään 3.38,47 toukokuussa. Sen jälkeen hän juoksi varsin hyvät estekilpailut Bergenissä ja Pariisissa, mutta ylirasitus alkoi näkyä Paavo Nurmen kisoissa juuri ennen kesäkuun puoliväliä.
– Turun kisojen jälkeen olisi pitänyt pystyä reagoimaan tilanteeseen voimakkaammin, Raitanen arvioi kilpailukauden ratkaisevaa käännettä.
Estekisojen rasitus kävi liian rankaksi, kun siihen liittyi paljon matkustelua ja huonosti nukuttuja öitä. Lisäksi urakka jatkui vielä EM-joukkuekilpailussa Puolassa, missä Raitanen täytti uupuneena velvollisuutensa.
Tiiviin kilpailurytmin taustalla on Raitasen ja valmentaja Janne Ukonmaanahon kaavailema muutos kauden rakenteeseen. Kaksikko luopui yhden kuntohuipun ajatuksesta. Tavoitteena oli juosta huippuaikoja läpi kauden.
Raitanen ei kadu kokeilua.
– Olen ylpeä siitä, että uskalsimme tehdä jotain eri tavalla, eikä vain mennä aina elokuun arvokisojen ehdoilla, Raitanen vakuutti.
– Mielestäni pitkään uraan kuuluu se, että asioita uskaltaa muuttaa.
Ensi vuoteen vahvempana
Raitanen arveli, ettei hän palaa vanhaan alkavalla, Pariisin 2024 olympialaisiin johtavalla kaudella.
– Uskon, että pyrimme ensi kaudella toteuttamaan paremmin sen, mitä tänä vuonna kokeiltiin, Raitanen ennakoi.
Kokonaisuuden hallinta saattaa helpottua, jos Raitanen kykenee kilpailemaan myös hallikaudella. Viime talvena hän joutui luopumaan kilpailuista sairastelun takia.
– En päässyt toteuttamaan suunnitelmaa niin kuin halusimme, kun hallikausi jäi välistä. Toivottavasti ensi vuonna riittää terveyttä, Raitanen jatkoi.
– Otimme nyt tietoisia riskejä, ja siitä maksettiin oppirahat. Seuraavaksi analysoimme tehdyt virheet. Menen sitten ensi vuoteen entistä vahvempana. Kevään harjoitukset todistivat, että olin kehittynyt edelliskausista.
