Eu­roo­pan ko­mis­sio haluaa kym­me­nien mil­jar­dien in­ves­toin­nit vetyyn – Ener­gia­teol­li­suus: "Suo­mel­la pitäisi olla oma ve­tyst­ra­te­gia, että pääs­täi­siin mukaan tähän junaan"

Vedyn merkitys teollisuudessa ja raskaan liikenteen ja merenkulun energianlähteenä kasvaa.

Vetyautoilla saadaan vähennettyä liikenteen päästöjä. Vedyn rooli kasvaa erityisesti raskaan liikenteen ja merenkulun energianlähteenä.
Vetyautoilla saadaan vähennettyä liikenteen päästöjä. Vedyn rooli kasvaa erityisesti raskaan liikenteen ja merenkulun energianlähteenä.
Kuva: Kari Pitk‰nen

Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investointeja vetyyn. Investoinnit ovat osa EU:n elvytyspakettia, jolla pyritään elvyttämään taloutta koronan iskuista. Komissio julkistaa vetystrategiansa todennäköisesti ensi viikon keskiviikkona.

Energiateollisuuden mukaan vedyn rooli kasvaa erityisesti teollisuudessa ja raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä. Vedyn kasvava rooli energiajärjestelmässä mahdollistaa Energiateollisuuden mukaan päästöjen vähennyksiä myös Suomessa.

– Rahaa ei välttämättä tule Suomeen. Suomella pitäisi olla oma vetystrategia, että päästäisiin mukaan tähän junaan. Teollisuus ja liikenne tulevat tarvitsemaan vetyä päästöjensä vähentämisessä, ja vetyä voidaan hyödyntää energian varastoinnissa, sanoo Energiateollisuus ry:n kaasuasiantuntija Kimmo Siira tiedotteessa.

Rahoitusta vedyn irrottamiseen vedestä sähkön avulla

Vetyä saadaan maakaasusta ottamalla hiiliatomi pois tai vedestä erottamalla vety ja happi toisistaan. Jälkimmäiseen prosessiin tarvitaan sähköä.

Siiran mukaan osa komission kaavailemasta suuresta vetyrahoituksesta kohdentuu nimenomaan vedyn vedestä erottamisen kehittämiseen. Nykyisin vetyä valmistetaan maakaasusta, joka koostuu hiilestä ja vedystä.

– Vuotaneiden tietojen mukaan komissio haluaisi edistää isolla rahalla uusiutuvan sähkön tuotantoa, jolla voitaisiin erottaa vetyä vedestä. Se tarkoittaisi esimerkiksi aurinkosähkön tuotantoa Portugalissa ja tuulipuistojen rakentamista Pohjanmerelle.

Ylijäämäsähkö voitaisiin hyödyntää vetynä

– Suomessa nähtiin jo viime talvena yö, jolloin sähkön hinta oli negatiivinen, eli kuluttajalle käytännössä maksettiin sähkön käytöstä. Tuulisen päivän ylijäämäsähkön hyödyntäminen vetynä avaa uusia mahdollisuuksia varastoida energiaa, joka muuten menisi hukkaan, Siira sanoo.

Kysymys on, kannattaako vedyn tuotantoon investoida, jos se on kannattavaa vain kuukauden, pari vuodessa, eli silloin kun tuulee normaalia enemmän.

Energiateollisuuden mukaan poliittisten päättäjien ei pidä lyödä lukkoon keinoja ja toteutustapoja. Järjestön mukaan on parempi antaa markkinoiden etsiä edullisimmat tavat tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä aiheuttava vety joko erottamalla se vedestä tai maakaasusta, ottamalla hiili talteen.

Energian tuotanto ja kulutus eivät aina kohtaa, kun tuulen ja auringon osuudet kasvavat sähkön tuotannossa. Vedyn valmistuksessa voidaan hyödyntää edullisen sähkön hetkiä.

Kesäkuussa julkistettiin eri toimialojen tiekarttoja kohti hiilineutraalia Suomea.

– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koko energiajärjestelmän ja energian kulutuksen yhteen liittämistä ja edullisimpien vaihtoehtojen hyödyntämistä. Kaukolämpö- ja kaasuverkot tarjoavat joustoja ja mahdollistavat energian varastointia. Tässä myös vety voi olla avuksi, sanoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.