Suomen liittymistä euroalueeseen käsiteltiin eduskunnassa keväällä 1998 pääministeri Paavo Lipposen (sd.) antaman tiedonannon pohjalta. Kansan mielipidettä ei silloin kysytty.
Kansalaiset totesivat tapahtuneen konkreettisesti vuoden 2002 alussa, kun uudet eurosetelit ja kolikot otettiin käyttöön. Samalla markat ja myös mahdollisuus devalvoida pistettiin syrjään.
Kansan enemmistö ei ollut aluksi järin myötämielinen eurojen käyttöönotolle, mutta myöhemmin eurovaluutan suosio on kasvanut. Eurot ovat erityisen käteviä niille, jotka matkustavat paljon ulkomaille.
Neljä vuotta sitten peräti 72 prosenttia vastaajista piti euroon liittymistä hyvänä ratkaisuna. Vastustajia oli vain 19 prosenttia.
Viime kuukausina euron suosio on laskenut, mutta enemmistö kannattaa edelleen rahaliitossa pysymistä. Yleisradion teettämän kyselyn (22.12.) mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa eurojäsenyyttä ja 31 haluaa ottaa eron eurosta. Perussuomalaisten kannattajista enemmistö on eron kannalla.
Toisaalta enemmistö kaikista on jo sitä mieltä, että eurosta on enemmän haittaa kuin hyötyä maan taloudelle. Eroa eurovaluutasta enemmistö ei halua.
Kansalaisten näkemystä ei tarvitse ihmetellä. Suomen talouden vaikeudet johtuvat osittain siitä, etteivät Suomessa valmistetut tuotteet käy maailmalla tarpeeksi hyvin kaupaksi. Työvoimakustannukset ovat liian suuret kilpailijamaihin verrattuna. Ennen eurojäsenyyttä tällaisessa tilanteessa olisi jo devalvoitu, nyt se ei käy. Asiantuntijoiden mielestä tarvitaan sisäinen devalvaatio eli kustannusten alentaminen.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on yrittänyt viedä läpi sisäistä devalvaatiota, mutta se on törmännyt ammattiyhdistysliikkeen jyrkkään vastustukseen. Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n hallituksen enemmistö kannattaa jopa poliittista lakkoa, mikäli hallitus ei peru esityksiään (LK 22.12.). Sisäinen devalvaatio ei ole onnistunut aiemminkaan.
Moni talousviisaskin on tullut siihen johtopäätökseen, ettei eurojäsenyys ollut Suomelle siunaukseksi. Ruotsi menetteli järkevämmin, kun se jäi yhteisvaluutan ulkopuolelle. Tällä hetkellä Ruotsin talous kasvaa vauhdilla, Suomi rämpii taantumassa.
Paluu markkaan ja vanhaan devalvaatiosysteemiin ei ole Suomen etu ja se näyttää olevan kansan tiedossa. Toisaalta euron kannatuksen väheneminen viestii, että muutoksen tarve kasvaa. Yhteiskuntasopimuskiistassa on kohtalaisen paljon pelissä.