Poliisin tietoon tulleiden nettipetosten määrä kasvoi viime vuonna tuntuvasti. Kasvu liittyy esimerkiksi siihen, että korttitietoja annettiin huijaussivustoille, joilla mainostetaan vaikkapa euron matkapuhelimia.
Poliisin mukaan nettipetosten uhrit saavat harvoin rahojaan takaisin, sillä rikolliset ovat usein varattomia tai jo käyttäneen rahat.
- Tyypillistä verkossa tapahtuvaa petosrikollisuutta on se, että tarjotaan myytäväksi omaisuutta, jota myyjällä ei ole. Myyjällä on yleensä kiire saada rahat tuotteesta tililleen ja hän väittää, että tuotteelle on jonossa muitakin ostajia tai pyytää maksamaan rahat jonkun kolmannen henkilön tilille tai ulkomaiselle tilille rahasiirrolla, kertoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Internetissä tehtyjä lieviä ja perusmuotoisia maksuvälinepetoksia kirjattiin viime vuonna lähes 8 800 kappaletta. Toissa vuonna määrä oli vajaat 5 600.
Poliisin mukaan kortti on turvallinen maksuväline myös verkossa, kun sitä käyttää luotettavissa verkkokaupoissa ja salatun yhteyden kautta. Tietojaan ei kannata antaa esimerkiksi sähköpostiviestikyselyihin.
– Nettipetosrikollisuutta voidaan parhaiten estää ennakolta ja silloin avainasemassa ovat nettiostajat itse, Kolehmainen sanoo.
Kaikkiaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä pysyi viime vuonna suunnilleen edellisvuoden tasolla. Poliisille ilmoitettiin yhteensä 807 433 rikosta eli 0,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Nousua oli petosrikosten lisäksi muun muassa raiskausrikoksissa. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 1 171 raiskausrikosta eli reilut sata enemmän kuin vuotta aiemmin.
Poliisilla oli aiempaa enemmän hälytystehtäviä, mutta toimintavalmiusajat pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Poliisin työmäärään vaikutti turvapaikanhakijoiden runsaus.
- Loppuvuotta väritti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvät tehtävät, joiden odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna, Kolehmainen sanoo.
Liian hyvä kauppa on todennäköisesti huijaus
Kuluttajasuoja ei turvaa yksityishenkilöiden välisiä kauppoja, joten tuotteen lähettäminen tai rahan maksaminen myyjän tilille tuotetta näkemättä on aina riski. Näillä keinoilla voi yrittää selvittää kauppakumppanin luotettavuutta:
1) Myyjän puhelinliittymän voi tarkistaa numerotiedustelusta. Prepaid on varoitusmerkki.
2) Tarkista kauppakumppanisi Facebookista ja Googlesta. Täsmääkö nimi ja puhelinnumero annettuihin?
3) Ole varovainen, jos myyjällä on kiire tehdä kaupat, hän väistelee kohtaamista tai antaa muun kuin oman pankkitilinsä tiedot.
4) Jos kauppa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on yleensä huijaus.
5) Myyjän tuotevalikoimaa kannattaa miettiä arkijärjellä: miksi joku myy esimerkiksi uutta, kallista puhelinta?