Euroopan komission tiedonanto vuodelta 2021 esittää EU:lle voimakkaampaa sitoutumista rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen. Hyvin vähän mitään konkreettista on kuitenkaan tapahtunut tiedonannon julkaisun jälkeen, ellei lasketa EU:n uutta Grönlannin-toimistoa. Siksi esitän, että seuraavaan komissioon on saatava salkku, johon arktiset asiat sisältyvät.
Arktisen alueen merkitystä ei voi enää sivuuttaa. Venäjän hyökkäyssodan ja geopolitiikan jännitteiden aiheuttama turvallisuustilanteen epävakaus, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kiihtyvä vihreän siirtymän kilpavarustelu heijastuvat kaikki voimakkaasti arktiseen alueeseen. Lisäksi arktisen alueen ulkopuolisten maiden, kuten Kiinan kiinnostus aluetta kohtaan kasvaa. Eikä ihme: sulanut jääpeite avaa uusia kauppareittejä ja alueen rikkaat luonnonvarat, kuten mineraalit, luovat taloudellisia mahdollisuuksia.
Arktisesta politiikasta vastaavan komissaarin vastuulle sopisi hyvin EU:n läsnäolon vahvistaminen alueella ja EU:n ja arktisen alueen yhteistyön syventäminen. Alueen turvallisuus ja vakaus on taattava. Tarve EU:n arktiselle turvallisuusstrategialle on selkeä, sillä EU:n on oltava tietoinen pohjoisten ulkorajojensa turvallisuustilanteen muutoksista ja valmis ennakoimaan tarvittavin toimin alueella. Riittävä tutkimusrahoitus alueelle on myös varmistettava, sillä Venäjän hyökkäyssota vaikeutti huomattavasti tutkijoiden työtä.
EU:n näkökulmasta koko Suomi on käytännössä arktista aluetta. Siksi panostukset arktiseen alueeseen vaikuttavat positiivisesti koko maahamme, eivät vain pohjoisimpiin osiin. Huolehtimalla arktisen alueen elinvoimasta, vakaudesta ja turvallisuudesta huolehdimme koko Euroopan hyvinvoinnista.
Olen lähettänyt aiheesta kirjeen Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja komission EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Josep Borrellille. Odotan, että seuraava komissio ottaa arktisen politiikan vahvemmin agendalleen.