EU-so­pi­mus on läh­tö­lau­kaus Bri­tan­nian kyl­lä-kam­pan­jal­le

Britit äänestävät EU-jäsenyydestä kesäkuussa

Britannian pääministeri David Cameron saa kampanjoida hiki hatussa pitääkseen maansa Euroopan unionin jäsenenä. Vastassaan hänellä on pääosin EU-vihamielinen lehdistö, maan pitkät perinteet euroskeptisyydessä ja populistinen oikeisto-oppositio mukaan lukien kovaääniset soraäänet hänen omassa konservatiivipuolueessaan.

Cameron julisti lauantaina kansanäänestyksen päivämääräksi kesäkuun 23. päivän. Hän pääsi edellisenä yönä pitkien neuvottelujen jälkeen EU-kollegoidensa kanssa sopuun Britannialle annettavista myönnytyksistä.

Cameronin konservatiivihallituksen 22 ministeristä 5 ilmoitti heti kampanjoivansa Brexitin eli EU-eron puolesta. Heidän joukossaan on oikeusministeri Michael Gove.

Tukea Cameron saa työväenpuolueen johtajalta Jeremy Corbynilta, joskin hänenkin puolueessaan on pieni euroskeptikkosiipi. Kyllä-kampanja sai lauantaina tärkeän tukijan sisäministeri Theresa Maysta, joka ilmoitti kannattavansa EU:ssa pysymistä.

Tilanne näyttää hyvin tasaiselta. Jos äänestys menee oikein tiukalle, tärkeään asemaan voi nousta Lontoon suosittu konservatiivipormestari Boris Johnson, joka ei ole vielä paljastanut kantaansa.

Lauantaihin asti kampanjointia hallitsivat Brexitin kannattajat, sillä he ovat pystyneet tuomaan julki omia argumenttejaan. Sopimuksen synty muuttaa tilanteen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkimusohjelman tutkimusjohtaja Juha Jokela.

- Kyllä-kampanja pääsee nyt kunnolla käyntiin, koska kannattajat voivat ryhtyä perustelemaan sitä saavutetulla sovulla, Jokela arvioi.

Tuloksen veikkaaminen on Jokelan mukaan vielä mahdotonta. Kansanäänestyksiin liittyy aina myös yllätysmomentteja.

Jokela tähdentää, että kansanäänestyksessä on kyse huomattavasti laajemmista asioista kuin nyt syntyneestä neuvottelutuloksesta.

- Siinä palataan varmaan peruskysymyksiin Britannian paikasta maailmassa ja EU:n roolista.

Kummankin osapuolen odotetaan rakentavan kampanjansa uhkien ja pelottelun varaan.

- Kampanjasta tulee masentavan negatiivinen, arvioi Lontoon King’s Collegen eurooppalaisen politiikan professori Anand Menon uutistoimisto AFP:lle.

Sävystä saatiin esimakua heti. Daily Express -lehti julisti nettisivullaan Cameronin perääntyneen, ja Daily Mail kysyi pääministeriltä, "sanotko tätä sopimukseksi". The Telegraph luonnehti saavutuksia hinteliksi, ja Times-lehti kirjoitti laihasta vellistä.

Myös monet poliittiset kommentaattorit olivat sitä mieltä, että sopimus tuskin vakuuttaa montakaan äänestäjää.

Sen sijaan Guardian ilmoitti kannattavansa EU:ssa pysymistä "tulkoon mitä tulee" ja kehotti epävarmoja äänestäjiä vakavissaan perehtymään sovittuihin uudistuksiin.

Britannian itsenäisyyspuoleen Ukipin johtaja Nigel Farage nimitti sopimusta pateettiseksi. Hänestä kansanäänestys on maalle loistotilaisuus päästä EU:n ikeestä.

- Taistelu alkakoon. Me haluamme maamme takaisin, Farage julisti.

Daily Mailin uutinen

Telegraphin uutinen

The Timesin uutinen

Guardianin uutinen

Sipilä ja Stubb: Odotetun kaltainen sopimus

STT, ANNU MARJANEN, VIIVI SALMINEN

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) luonnehtivat Britannian ja EU:n välistä sopimusta odotetun kaltaiseksi. Pitkään ja huolella sorvatussa sopimuksessa Britannia saa muun muassa oikeuden rajoittaa muualta EU:sta tulevien työntekijöiden sosiaalitukia.

– Sopimus on ihan hyvä diili sekä Britannialle että EU:lle, Stubb arvioi STT:lle

Sen sijaan ulkoministeri Timo Soini (ps.) pitää sopua laihana ja odottaa sen saavan Britanniassa vielä kovaa kritiikkiä. Soini kirjoittiblogissaan, että sopu on tyhjää parempi, mutta kaukana siitä, mitä kotiyleisö toivoi.

Stubb uskoo, että kevään mittaan Britanniassa käydään kovaa verbaalista miekkailua EU-erosta ja lopulta kansanäänestyksen ratkaisevat ihan muut asiat kuin Brysselissä neuvoteltu sopimus.

– Tunteeko äänestäjä olevansa osa Eurooppaa? Vai tapahtuuko jokin ulkopuolinen tekijä, joka vaikuttaa lopputulokseen?

Yksi neuvottelujen kiistakysymys oli Britannian saama oikeus rajoittaa myös toiseen EU-maahan maksettavia lapsilisiä. Oikeus koskee muitakin jäsenmaita.

Sipilä arvelee, että muutoksesta saatava rahallinen hyöty "voi hukkua byrokratiaan". Sipilän mukaan ulkomaille maksettavat lapsilisät ovat Suomessa hyvin pieni osa kokonaisuudesta ja niiden indeksointi lisäisi hallinnollista taakkaa.

Timo Soinin blogi

Ilmoita asiavirheestä