EU-tuomioistuimen keskiviikkoinen rokotepäätös tuskin helpottaa korvauksien saamista lääkefirmoilta. Tuomioistuin linjasi päätöksessään , että rokote voidaan todeta sairauden syyksi ilman varsinaista tieteellistä todistusaineistoa.
Päätös keräsi kritiikkiä lääketieteen asiantuntijoilta Euroopassa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan se ei käytännössä muuta mitään.
– Ajatuksena kuulostaa lennokkaalta, että nyt tieteelliset näytöt menettäisivät merkitystään. Sitä tämä ei tarkoita. Varmastikaan käytännöt sinänsä eivät juuri muutu, THL:n rokotusohjelman ylilääkäri Tuija Leino sanoi.
THL:n mukaan tuomioistuimen ratkaisu oli odotettu ja siinä oli kyse lähinnä vahingonkorvausoikeudesta. EU-lainsäädäntö linjaa, että tieteellisen näytön vaatiminen kaikissa vahingonkorvaustapauksissa olisi yksittäisen kuluttajan kannalta kohtuutonta.
Sairastuneita täytyisi olla reilusti
Päätöksen taustalla oli vuonna 2011 kuolleen ranskalaismiehen tapaus, josta ranskalainen vetoomustuomioistuin oli kysynyt EU-tuomioistuimen näkemystä.
Mies oli saanut 90-luvun lopulla B-hepatiittirokotuksen ja sairastunut pian sen jälkeen MS-tautiin. Hän oli haastanut rokotteen valmistaneen lääkeyhtiön oikeuteen.
EU-tuomioistuimen päätös ei koskenut suoranaisesti tätä tapausta, vaan loi yleisen ohjenuoran.
Tuomioistuin asetti joukon ehtoja sille, että syy-yhteys voidaan todeta ilman suoria tieteellisiä todisteita. Rokotteen antamisen ja sairastumisen välillä täytyy olla ajallinen yhteys, henkilön on täytynyt olla perusterve, hänellä ei ole saanut olla tautiin sukurasitetta ja lisäksi tautiin pian rokotuksen jälkeen sairastuneita täytyy olla huomattava määrä. Yksittäistapauksia ei siis voi laittaa rokotteen piikkiin ilman todisteita.
Ranskalaismiehen kohdalla täyttyivät muut kriteerit paitsi se, että sairastuneita olisi ollut useita.
Tuomioistuin myös linjasi, ettei mikään jäsenmaa voi luoda taulukkoa, jonka mukaan yhteys rokotteeseen voidaan todeta. Jokainen tapaus pitää harkita erikseen.
