Poikkeusolojen kouluruokailusta on virinnyt Rovaniemellä kova keskustelu, johon kaupunki osallistui viime viikolla laajalla, tilannetta selvittävällä tiedotteella.
Lisäksi asiaa käsitellään tällä viikolla ainakin sivistyslautakunnassa, jossa on pohdittavana Yläkemijoen vanhempien vetoomus sekä kuntalaisaloite, jossa esitetään huoli niistä oppilaista, jotka eivät nyt kouluruokaa hae.
Kaupungin viranhaltijoiden mukaan on useita syitä, miksi kouluruokailu on järjestetty Rovaniemellä päivittäin noudettavina pääruoka-annoksina.
Sekä koulu- että ruokapalveluista painotetaan, että Rovaniemi teki kouluruokapäätöksen ensimmäisten joukossa Suomessa.
– Moni kunta mietti ensin kaksi–kolme viikkoa. Olisiko ilman Rovaniemen päätöstä näitä ruokajakeluja tullutkaan? ruokapalvelupäällikkö Marja-Kaisa Mäntylä pohtii.
1 600 annosta koteihin päivässä
Rovaniemellä on 6 300 oppilasta etäopetuksesta ja heistä 1 600 on ilmoittautunut päivittäiseen ruoanhakuun valitsemaltaan koululta.
Ruokapalvelun työntekijöiden mukaan hakijoilta on tullut ruoasta kiittävää ja ilahtunutta palautetta.
Kovin julkinen kritiikki on kohdistunut jakelukäytäntöihin. Erityisesti on kysytty, voisiko useamman päivän ruoat hakea kerralla. Osa puolestaan moittinut sitä, että hakuun pitää sitoutua.
Myös annoskoosta on keskusteltu, ja Mäntylän mukaan isompia annoksia onkin tarjoiltu.
– Siinähän on iso vaihteluväli, teelusikallisesta kiloon, silloin kun itse otetaan annoksia (koululla), Mäntylä kuvaa.
Moni on myös kysellyt lisukkeita. Mäntylä myöntää, että pelkkä pääruoka on yksipuolinen, mutta lisukkeita ei tarjoilla, koska pakkaamisen ja pakkausten määrä halutaan pitää kohtuullisena.
Monissa kunnissa tarjotaan kouluruoan ohessa esimerkiksi leipäpusseja, maitoja, hedelmiä, jogurtteja tai muita elintarvikkeita.
Rovaniemellä on harkittu hedelmiä lisättäväksi ruoan oheen, mutta muutoin ruoka- ja koulupalveluissa on todettu, että erilaiset lisukkeet ovat niitä, joita joka kodissa kuuluisi olla muutenkin.
Monen päivän annosta ei voi hakea kerralla
Kaupungin mukaan usean päivän päivän ruokien jakaminen kerralla ei ole mahdollista, koska koulujen keittiöissä ei ole tarpeeksi säilytystiloja, henkilöstöä ja pakkauslaitteita isommille annosmäärille.
Kouluruoat valmistetaan keskuskeittiöllä, mutta osa pakataan koulujen keittiöillä.
Koulujen keittiöiden erilaisuudesta johtuen toisaalla annokset voivat olla lämpimiä, toisaalla kylmiä. Annokset voivat olla myös eri näköisiä eri kouluilla ja jopa eri ruokalajia, koska hankitut raaka-aineet pyritään hyödyntämään loppuun asti.
Mäntylän mukaan ruokalistaa pyritään noudattamaan. Toisaalta työntekijöiltä on noussut toive, että ruokien suunnittelussa voisi olla enemmän sellaisia ruokalajeja, jotka toimivat hyvin kotipakkauksiin jaettuina.
– Nämä ovat hyviä palautteita. Toisaalta pitää muistaa, että koko ajan toimitaan poikkeusoloissa. Tiedän, että se on herättänyt ärtymystäkin, kun korostetaan poikkeusoloja, mutta tämä on meillä keittiöllä oikeasti kuormittavaa ja poikkeuksellista aikaa, Mäntylä sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kunnilla on poikkeusolojen aikana velvollisuus järjestää kouluruokailu etäoppilaille siten kuin se olosuhteisiin nähden on mahdollista.
Käytäntöjä on erilaisia. Joissakin kunnissa ruokaa jaetaan kotiin tai annetaan useamman päivän ruokakasseja. Toisaalla on käytössä maksusitoumus tai ruokaraha.
Rovaniemelläkin kaupunkilaiset ovat kysyneet näiden vaihtoehtojen perään.
Sivistyspalveluiden toimialajohtajan Antti Lassilan mukaan Rovaniemen valitsemaan käytäntöön vaikuttavat oppilaiden määrä, ruokapalvelun resurssit ja se, että myös lähiopetuksessa oleville pitää järjestää ruokailu.
Ruokarahaa tai maksusitoumusta ei haluta käyttää siksi, että olisi vaikea varmistaa, että raha menee lapsen ruokaan. Lisäksi kaupunki toteaa, että rahakorvaus voidaan arvioida verotettavaksi tuloksi.
Lisäksi kaupunki perustelee, että omassa keittiössä tehty ruoka on taannut usean kaupungin työntekijän työn jatkumisen.
Yksi peruste on myös se, että kouluruoka-annoksilla pystytään huomioimaan erityisruokavaliot paremmin kuin ruokakasseilla. Ruokakassien sisältöihin Suomessa on puuttunut ainakin Keliakialiitto.
Ruoanjakelua yritetään helpottaa niiden lasten osalta, joilla hakumatka on kohtuuttoman pitkä.
– Toiminnan sujumisen ja kustannusten näkökulmasta raja ruoan kuljettamiselle on joka tapauksessa vedettävä johonkin. Emme voi kuljettaa ruokaa yli 6 000 oppilaalle kotiin, Lassila pohtii.
Hän myös huomauttaa, että jos huoli koskee perheen taloudellista asemaa, on syytä muistaa myös tukimuodot, jotka on sellaiseen tarkoitettu.
– Vaikeissa tilanteissa tulisi ottaa yhteyttä kaupungin sosiaalipalveluiden neuvontaan.