Espanjan valtakunnansyyttäjä ryhtyi viikonloppuvapailta päästyään riuskoihin toimiin kapinoivien katalaanien kuriin laittamiseksi. Valtakunnansyyttäjä ilmoitti nostavansa syytteitä Katalonian itsenäistymisjulistuksen takia johtavia katalaanipoliitikkoja vastaan.
Syytteen voivat saada muun muassa Katalonian erotettu aluejohtaja Carles Puigdemont, hänen kakkosmiehensä Oriol Junqueras sekä eräät muut aluehallituksen jäsenet.
Sen sijaan kansanedustajat välttävät syytteet. Alueparlamentti teki dramaattisen päätöksensä perjantaina itsenäisyysjulistuksesta suljetulla lippuäänestyksellä juuri siksi, ettei kyllä-äänen antaneita voitaisi myöhemmin syyttää rikoksesta.
Espanjan vastaus yksipuoliseen itsenäisyysjulistukseen oli panna viralta Puigdemontin hallitus ja hajottaa alueparlamentti.
Nyt vuorossa olivat siis ankarat syytteet, jotka koskevat muun muassa kapinointia, kansankiihotusta sekä julkisten varojen väärinkäyttöä.
Seuraavaksi tuomari päättää, otetaanko syytteet käsittelyyn. Pelkästään kapinoinnista voi Espanjassa saada jopa 30 vuoden vankeustuomion.
– (Syytetyt) ovat päätöksillään ja teoillaan viime vuosina aiheuttaneet institutionaalisen kriisin, joka kulminoitui yksipuoliseen, täysin perustuslakiamme halveksivaan itsenäistymisjulistukseen 27. lokakuuta, syyttäjä totesi lausunnossaan.
Syyttäjä ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että vaatisi syytettyjen vangitsemista jossain vaiheessa tapauksen käsittelyä.
Poliitikot lymyilivät työpaikkojensa liepeillä
Vielä maanantaina katalaanipoliitikot olivat kuitenkin vapaalla jalalla, ja Espanjassa jännitettiin, yrittävätkö he palata työpaikoilleen. Barcelonassa alueparlamentin ja muiden hallintorakennusten luokse kerääntyi runsaasti mediaa ja poliiseja seuraamaan tilannetta.
Espanja oli varoittanut, että poliitikot voidaan pidättää, jos he yrittävät jatkaa työntekoa. Heille annettiin kuitenkin pari tuntia aikaa käydä hakemassa tavaransa työpaikoiltaan poliisin saattelemana. Kaikki sujui rauhanomaisesti joidenkin pienimuotoisten mielenilmausten värittämänä.
Yksi oli kuitenkin joukosta poissa. Erotetun aluejohtajan Puigdemontin kerrottiin matkustaneen Brysseliin, jossa hänen oli espanjalaismedian mukaan määrä tavata belgialaisia poliitikkoja.
Sattumaa tai ei, sunnuntaina Belgian maahanmuuttoministeri Theo Francken vihjasi, että Belgia voisi tarjota Puigdemontille turvapaikan. Francken edustaa separatistista N-VA-flaamipuoluetta, jolla voi sanoa olevan paljon yhteistä Puigdemontin tavoitteiden kanssa.
Puigdemontia ei näkynyt maanantaina julkisuudessa.
Parlamentin voimasuhteet voivat heilahtaa
Itsenäisyyttä ajavat puolueet korostivat maanantaina, että ne aikovat osallistua uusiin alueparlamenttivaaleihin joulukuun 21. päivänä. Aiemmin oli spekuloitu vaaliboikotilla. Muun muassa Puigdemontin demokraattipuolue ja vasemmistolainen ERC ilmoittivat osallistuvansa vaaleihin.
– Katalaanit eivät pelkää vaaliuurnia... ja joulukuun 21. päivän pitäisi olla uusi mahdollisuus vahvistaa tasavaltaa, ERC:n edustaja Sergi Sabria sanoi AFP:n mukaan.
Separatisteilla oli enemmistö hajotetussa alueparlamentissa, mutta näin ei välttämättä ole uusien vaalien jälkeen. El M undo -lehden kyselyn mukaan itsenäisyyttä kannattavat puolueet menettäisivät enemmistön, jos vaalit pidettäisiin nyt.