Mainos

Esi­mies­ase­mas­sa oleva yrit­tä­jä on alais­ten­sa suun­nan­näyt­tä­jä – “Joh­ta­mi­nen on mo­ni­säi­keis­tä, hen­ki­lö­koh­tais­ta ja ih­mis­lä­heis­tä työtä, jota ei tehdä vain pa­pe­ril­la”

Kuuntelee ja ymmärtää, on lähellä ja läsnä, sovittaa vapaat toiveiden mukaan, jakelee bonuksia ja järjestää virkistyspäiviä. Jotakuinkin tältä saattaisi kuulostaa monen työntekijän määritelmä hyvästä esimiehestä. Nyt kaksi esimiesasemassa toimivaa, Lapin Yrittäjien yrittäjäjäsentä kertoo, miten alaisten tarpeet ja toiveet ovat muuttuneet sitten ”ennen vanhan” – ja millaisia esimiehiä he itse ovat.

Lapin Yrittäjiin jo pienen ikuisuuden kuuluneen Road Consulting Oy:n toimitusjohtaja Esa Väärälä tietää, että nykyajan työnantajan on oltava koko ajan korvat höröllä alaisten suuntaan. ”Sekä johtajuus että työntekijyys ovat muuttuneet todella paljon vuosien aikana. Pomon tai esimiehen täytyy olla tilannetajuinen, työntekijöilleen läsnä ja kyettävä elämään tilanteiden mukaan”, hän pohtii.
Lapin Yrittäjiin jo pienen ikuisuuden kuuluneen Road Consulting Oy:n toimitusjohtaja Esa Väärälä tietää, että nykyajan työnantajan on oltava koko ajan korvat höröllä alaisten suuntaan. ”Sekä johtajuus että työntekijyys ovat muuttuneet todella paljon vuosien aikana. Pomon tai esimiehen täytyy olla tilannetajuinen, työntekijöilleen läsnä ja kyettävä elämään tilanteiden mukaan”, hän pohtii.
Kuva: Lapin Yrittäjät

Optimitilanne: että työnantaja pystyisi tarjoamaan työntekijöilleen heidän vahvuuksiaan ja kiinnostustaan vastaavia työtehtäviä, joissa he ovat omassa elementissään ja pystyvät siten antamaan täyden panoksensa työssään ja työyhteisössään. Tuloksena on tyytyväisiä työntekijöitä, pitkäaikaisia työsuhteita ja positiivinen työilmapiiri. Sellaiseen ideaaliin pyrkii Lapin Yrittäjiin ammoisista ajoista asti kuuluneen Road Consulting Oy -yrityksen toimitusjohtaja, sekä alaisena että esimiehenä työuransa aikana toiminut Esa Väärälä.

– Olen nähnyt jos jonkinlaista esimiestä ja työyhteisöä ja täytyy sanoa, että enemmän on kyllä kokemuksia niistä vähemmän kehuttavista. Kaikesta siitä olen kuitenkin oppinut jotain ja pystynyt hyödyntämään kokemuksiani nykyisessä asemassani, toista vuotta pienen tiimin esimiehenä toimiva Väärälä ynnää.

Lapin Yrittäjiin yhtä lailla pienen ikuisuuden kuuluneen Kylmin Oy:n toimitusjohtaja Arto Korteniemi kokee niin ikään hyötyneensä vuosikausien mittaisesta kokemuksestaan työntekijänä mitä tulee hänen nykyiseen rooliinsa kolmen alaisen esimiehenä. Ero entiseen on vielä tuoreessa muistissa:

– Tässä roolissa joudun toimimaan monessa mielessä suunnannäyttäjänä siinä missä ennen sai keskittyä vain työn tekemiseen. On osattava ohjata työntekijöitä, oltava aina saatavilla ja tiedettävä, mitä missäkin tapahtuu. Vaikka tässä on pohjana perheyritys ja oma isäni oli entinen esimieheni, on vastuunkanto ja vastuun määrä tullut suurimpana yllätyksenä, toista vuotta toimitusjohtajana toimiva Korteniemi pohtii.

– Minä en osaa sanoa, onko mikään yllättänyt tai onko käsitys johtajan roolista muuttunut siitä, kun olin itse alainen. Ei minulla varmaan silloin ollut käsitystä siitä, että mitä se johtajuus on, Väärälä nauraa.

Korvat auki alaisille

Itsekin työntekijän roolissa pitkään toimineilla esimiehillä lienee yksi yhdistävä, lyömätön etu ylitse muiden: esimiehen saappaat eivät purista tai kinnaa, vaan istuvat jalassa sen verran löyhästi, että ne on helppo vaihtaa nopeasti toisiin silloin, kun asioita täytyy katsella esimerkiksi työntekijöiden vinkkelistä.

– Johtaminen on monisäikeistä, henkilökohtaista ja ihmisläheistä työtä, jota ei tehdä vain paperilla tai pelkkien teoriatietojen pohjalta. Pomon tai esimiehen täytyy olla tilannetajuinen ja kyettävä elämään muuttuvien tilanteiden mukaan, Väärälä pohtii.

Tilannetajulla ja tilannemuutoksilla hän viittaa paitsi työpaikalla tapahtuviin muutoksiin, myös työpaikan ulkopuolella vaikuttaviin muuttujiin. Jokaisella alaisella on elämää myös työn ulkopuolella. Se tuo mukanaan omanlaisensa haasteet ja yllätykset, joihin myös työnantajan on hyvä osata varautua.

– Perheen ja työn yhteensovittaminen on tullut nykyaikana entistä tärkeämmäksi ja samalla vapaa-ajan merkitys on korostunut. Enää ei ole niin kuin ennen, kun elettiin työtä varten ja työn vuoksi. Muiden elämän osa-alueiden arvostus on noussut, mikä täytyy osata huomioida, Väärälä kiteyttää.

Lapin Yrittäjiin ammoisista ajoista asti kuuluneen Kylmin Oy:n toimitusjohtaja Arto Korteniemi pitää tärkeänä sitä, että työnantaja kuuntelee alaisiaan ja ymmärtää, että heillä on myös työn ulkopuolista elämää. ”Järjestämme paljon yhteisiä tapahtumia, joissa tulee keskusteltua muustakin kuin työstä, myös henkilökohtaisista asioista. Siten meidän on helpompi myös ymmärtää toisiamme”, hän kertoo.
Lapin Yrittäjiin ammoisista ajoista asti kuuluneen Kylmin Oy:n toimitusjohtaja Arto Korteniemi pitää tärkeänä sitä, että työnantaja kuuntelee alaisiaan ja ymmärtää, että heillä on myös työn ulkopuolista elämää. ”Järjestämme paljon yhteisiä tapahtumia, joissa tulee keskusteltua muustakin kuin työstä, myös henkilökohtaisista asioista. Siten meidän on helpompi myös ymmärtää toisiamme”, hän kertoo.
Kuva: Lapin Yrittäjät

Käytännössä muun elämän merkitys voi realisoitua esimerkiksi työntekijän perhesuhteissa tai esimerkiksi terveydentilassa tapahtuneiden, työhyvinvointiin ja työmotivaatioon heijastuvien muutosten myötä. Myös Lapin Yrittäjät järjestävät työssä jaksamiseen keskittyviä koulutuksia, joissa korostetaan kokonaisvaltaisuuden merkitystä sekä yrittäjien itsensä että työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä.

– Työnantajana toimimisen tärkeysjärjestys on se, että ensin kuunnellaan työntekijää ja kuullaan, mitä hän tarvitsee. Toisena tulee työntekijöiden hyvinvointi. Sairaana ei ketään pakoteta töihin. Vastaavasti pyritään joustamaan ja olemaan tukena myös silloin, jos vaikka työntekijän lapsi sairastuu, Korteniemi korostaa.

– Myöskään itseään ei pidä kuluttaa loppuun. Välillä täytyy hellittää. Omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeää siksikin, että työnantaja on esikuva työntekijöille. Kun työnantaja itse voi hyvin, se heijastuu myös työpaikalle ja näkyy työilmapiirissä, hän lisää.

Työhyvinvointitekoja

Kysyttäessä, millaisia konkreettisia toimia yrittäjä voisi työnantajan asemassa tehdä alussa kuvatun kaltaisen optimitilanteen realisoitumiseksi, palaa Väärälä aluksi kysymyksen alkujuurille:

– Itse asiassa kaikki alkaa jo rekrytoinnista. Yrittäjän on oltava siinä mielessä vähän ihmistuntija, että jo lähtökohtaisesti pitäisi löytää sellaisia alaisia, jotka sopivat yrityksen tarjoamiin tehtäviin ja joille on sellaisia työtehtäviä, joita he ovat oikeasti halukkaita tekemään, hän pohtii.

Kuten jokainen esimiehen roolissa toimiva yrittäjä tietää, ovat rekrytointitilanteet usein riskinpaikkoja. Niiden kautta paitsi saatellaan yhteen avoin työtehtävä ja uusi työntekijä, myös järjestellään työyhteisön dynamiikkaa uuteen uskoon. Ihanteellista olisi, jos henkilö sopisi sekä työtehtäväänsä että työyhteisöön.

– Uusi työntekijä hakee oman roolinsa ja paikkansa työyhteisössä, mikä ottaa oman aikansa. Se, onnistuuko työntekijä vastaamaan työnantajan tarpeisiin, löytääkö hän paikkansa ja saako hän sopivasti vastuuta, selviää vasta myöhemmin. Työnantajan tahtotila tietenkin olisi, että näin tapahtuisi, Väärälä sanoo.

Kun näin lopulta tapahtuu, voi työnantaja alkaa miettiä konkreettisia toimia työntekijöiden tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi sekä työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja työtehokkuuden edistämiseksi.

– Meillä pyritään mahdollisuuksien mukaan sovittamaan vapaat siten, että ne toteutuvat työntekijöiden toiveiden mukaan. Aina se ei tietenkään, varsinkaan näin sesonkiluonteisessa työssä ole mahdollista. Mutta sen henkilökunta tietää jo meille hakiessaan, Väärälä mainitsee.

Monien esimiesasemassa olevien, Lapin Yrittäjien yrittäjäjäsenten tapaan myös Korteniemi ja Väärälä tietävät, että erilaisia bonuksia ja porkkanoita odotetaan työnantajilta aiempaa enemmän. Työpaikka ei enää ole vain paikka, joka mahdollistaa leivän hankkimisen perheen pöytään, vaan toiveet ovat usein korkeammalla ja työntekijät kaipaavat myös jotain muuta. Mitä se ”jokin muu” oikein on?

– Vaatimukset ja toiveet ovat kasvaneet aiemmasta ja erilaisia bonuksia kaivataan. Se on ymmärrettävää. Me vastaamme näihin toiveisiin järjestämällä työntekijöillemme esimerkiksi yhteisruokailuja, yhteisiltamia ja yhteisiä viikonloppuja, joiden avulla saamme työkiireet hetkeksi pois ja pääsemme oikeasti myös tutustumaan toisiimme muutenkin kuin työn kautta, Korteniemi kertoo.

Nöyryys on valttia

Yritysmaailma muuttuu ympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä. Yksi selkeä muuttuja on yrityskentän sähköistyminen, minkä sanotaan toisaalta erkaannuttavan ihmisiä toisistaan, mutta toisaalta tuovan ihmisiä myös lähemmäs. Etenkin jälkimmäinen tuntuisi olevan monille, esimiehen asemassa oleville Lapin Yrittäjien jäsenyrittäjille totta:

– Ainakin meidän alallamme työnantajalle kuuluvat tehtävät ovat haasteellisempia kuin ennen, mikä on osin digiajan seurausta. Silloin kun minä olin työntekijä, piti osata vain paperihommat. Sähköistymisen tuomat muutokset vaativat opettelua senkin takia, että ne samat asiat on osattava ohjata myös alaisille. Uudistusten keskellä on oltava enempi työntekijöiden kanssa läsnä, Väärälä pähkäilee.

Moni työntekijän saappaista työnantajan tossuihin hypännyt voinee yhtyä Väärälän ja Korteniemen kokemuksiin siitä, että haasteet ja vaatimukset ovat muuttuneet suuresti sitten digiaikaa edeltäneen ”ennen vanhan.” Työntekijöiden toiveet, tarpeet ja vaatimukset ja toisaalta myös oikeudet ja velvollisuudet ovat muuttuneet yhteiskunnallisten muutosten mukana, mistä kaikesta työnantajan on oltava tietoinen.

Pähkinänkuoressa, millaista asennetta se kaikki nykyajan työnantajalta vaatii?

– Tietynlainen nöyryys on aina positiivista. Kun on nöyrä omalle tekemiselleen, avautuu myös mahdollisuus kehittää itseään, oppia uutta ja johtaa alaisia paremmin. Silloin kaikki ovat tyytyväisiä, Korteniemi summaa.

Liity mukaan Lapin Yrittäjiin >>

-
Kuva: Lapin Yrittäjät