Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä olisi halunnut jatkaa tehtävässään rakenteeltaan uudenlaisen liikelaitoksen johdossa. Hän haki toimitusjohtajaksi, mutta ei tullut valituksi.
Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen valitsi opettajansa Pentti Hyttisen ja sai keskustan eduskuntaryhmän takajaloilleen. Ministeri sai toiminnastaan harvinaisen kirjallisen varoituksen. Härmälä vaikeni julkisuudessa, kunnes kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa (18.9) oman käsityksensä asiasta.
Härmälän kuvaama tapahtumien ketju on hämmentävä. Seitsemän vuotta valmisteltu metsähallituslaki sisälsi vielä kalkkiviivoillakin ydinkohdistaan lähes vastakkaisia vaihtoehtoja. Härmälä sanoo veikanneensa väärää hevosta, tai tulleensa petetyksi. Niin tai näin, haastattelu paljastaa, että keskeinen kiista metsähallituslaissa ei koskenutkaan yhtiöittämistä vaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välistä valtasuhdetta.
Metsähallitusta ohjaa maa- ja metsätalousministeriö ja kansallispuistojen sekä muiden luonnonsuojelualueiden osalta ympäristöministeriö. Tämä ohjauksen kaksipäisyys hiersi koko lainvalmistelun ajan.
Se ei ratkennut edes asian eduskuntakäsittelyssä. Lain hyväksymisen yhteydessä ministeri Tiilikainen totesi, että "kansallispuistot, erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet pysyvät nykyisessä käytössä ja niiden hoito ympäristöministeriön ohjauksessa". Siis mikään ministeriöiden työnjaossa ei muuttuisi.
Pari viikkoa myöhemmin Esa Härmälä kuitenkin totesi (Lapin Kansa 19.4.), että hänelle komentosuhteet ovat selvät. Toimitusjohtaja johtaa ja luonnonsuojelujohtaja tekee niin kuin käsketään. "Hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen ja taseen. Vallan ja vastuun on oltava samassa paikassa. Tämä tuli lainvalmistelussa selväksi", totesi Härmälä Lapin Kansan haastattelussa.
HS:n haastattelussa Härmälä ihmettelee, miksi ministerin kanssa sovitut linjaukset eivät toteutuneet.
Kesäkuussa valittiin Metsähallituksen toimitusjohtaja. Härmälä kertoo haastattelussa ounastelleensa ennen valintaa, että jokin on nyt pielessä. Ehdokkaita ei kutsuttu soveltuvuustesteihin vaan johtajahaastattelut olivat Härmälän mielestä pikemminkin rupatteluja.
Härmälä oli kertonut käsityksensä, miten Metsähallituksen johtamisongelma tulisi ratkaista. Se ei Tiilikaiselle kelvannut - eikä siis Härmäläkään.