Eri­vä­ri­ses­tä pe­li­pai­das­ta erot­tu­va libero on ta­ka­ken­tän johtaja

Liberosääntö tuli lentopalloon 1990-luvun lopulla.

Ankara
Roosa Koskelo on saanut urakoida Turkin EM-turnauksessa.
Roosa Koskelo on saanut urakoida Turkin EM-turnauksessa.
Kuva: CEV

Naisten lentopallomaajoukkueen libero Roosa Koskelo iloitsee Turkin EM-turnauksessa, että hän on saanut otteluissa kunnolla töitä. Libero on takakentän johtaja, mutta jos vastustaja niin päättää, hän voi jäädä vajaatyöllistetyksi.

– Pelissä pysyy paremmin mukana, kun tulee palloja. Se on ihan kauheaa, jos kukaan ei syötä eikä lyö minulle päin. Silloin kiertää ihan turistina kenttää, Koskelo kuvasi Ankarassa.

Vastustaja voi tehdä liberosta turistin, jos se suuntaa aloitussyöttönsä muille tai iskee pallot liberon ulottumattomiin. Vastaanottoryhmityksellä liberon tonttia voi toki kasvattaa, jotta nostamisen erikoispelaaja saa otettua yleispelaajilta haltuun isomman osan kenttäalasta.

Libero huutaa muutpois tieltään

Lentopallon juuret juontavat 1800-luvun lopulle ja Yhdysvaltain NMKY-toimintaan, mutta liberosääntö lajiin kehitettiin vasta 1990-luvun lopulla. Liberon rooli auttaa lyhyempiäkin pelaajia yltämään lajissa huipulle, sillä verkolla alle 170-senttinen on eittämättä altavastaaja.

Suomen EM-joukkueen liberoista Koskelo on Lentopalloliiton mukaan 165-senttinen ja toistaiseksi Ankarassa ilman peliaikaa jäänyt Tiiamari Sievänen 168-senttinen.

Liberona pelaaminen edellyttää ketteryyttä, vahvaa fyysistä kuntoa ja lujaa luonnetta. Isommat joukkuekaverit pitää ajoittain komentaa pois tieltä, jotta saa käytettyä omia vahvuuksiaan.

Peliä ohjataan huutamalla. Kaikille pitää olla selvää, kuka pallon nostaa.

– Pyrimme siihen, että kommunikoimme selvissäkin tilanteissa, jotta huutamisesta tulee automaatio, Sievänen kertoi STT:lle Kuortaneen-leirillä ennen EM-kisoja.

Hillityn oloinen luokanopettajaopiskelija myöntää, että huutamista piti opetella.

– Juniorimaajoukkueessa minut laitettiin joskus huutamaan ilman palloakin. Aikuisten maajoukkueessa sitä ei ole enää tarvinnut tehdä, Sievänen nauroi.

Libero on takakentän erikoispelaaja, joka erottuu mittansa ohella muusta joukkueesta erivärisellä pelipaidalla. Erottelu on tarpeen, sillä liberon roolia on rajoitettu.

Libero ei muun muassa saa torjua eikä lyödä iskulyöntejä. Hän ei myöskään syötä aloitussyöttöjä. Libero saa korvata takakentällä minkä pelaajan tahansa, mutta yleensä takakenttäkierrokselta vaihtoon tulee keskipelaaja.

Liberon arvostus nousussa

Koskelo pelaa ammatikseen Saksan Stuttgartissa. Sievänen edustaa LP Kangasalaa, mutta pelasi vuoden Sveitsin liigaa Zürichissä.

– Viime vuosina liberon arvostus on alkanut nousta, vaikka vielä on näkyvissä sitä, ettei libero tee lentopallossa pisteitä. Jos on sarjoja, joissa on ulkomaalaiskiintiö, joukkueisiin ostetaan mieluummin pisteitä tekeviä pelaajia, Sievänen luonnehti.

Tiistaina Ranskaa vastaan

Suomen lentopallonaisten neljäs vastustaja Ankaran EM-kisoissa on välipäivän jälkeen tiistaina kovin vaihtelevissa merkeissä kisat aloittanut Ranska. Ranska sai kisoille riemastuttavan alun kaadettuaan selkeän ennakkosuosikin Bulgarian 3-2, mutta heti seuraavana päivänä tuli tappio Kreikalle 0-3 palauttaen ranskattaret ns. maan pinnalle. Ranska kohtaa vielä ennen Suomea maanantaina Serbian.

Ranskan päävalmentajana toimii miesten maajoukkuepassari Eemi Tervaportin valmentajana Belgian vuosilta muistettava 58-vuotias belgialainen Emile Rousseaux. Hän valmentaa joukkuetta nyt kolmatta vuotta heidän 2024 olympiaprojektinsa nimissä.

Ranska on Euroopan rankingissa kolme pykälää Suomen yläpuolella (16. ja 19.).

Kaikkina aikoina maat ovat kohdanneet 31 kertaa Ranskan ollessa niskan päällä voitoin 23-8. Viimeksi maat kohtasivat viime kesänä Kultaisessa liigassa kahdesti: Jyväskylässä Suomi voitti 3-0 ja Nancyssä niin ikään 3-1. Kaikkiaan Suomella on voitto alla kolmesta edellisestä kohtaamisesta.

Arvokisoissa tuleva kohtaaminen on ensimmäinen maiden välillä. Karsinnoissa Ranska on vienyt historiassa seitsemän voittoa kahdeksasta pelistä, vain 2017 Portugalin MM-karsinnoista Suomella on voitto (3-0).

Turkin maaperällä maat ovat kohdanneet aiemmin kahdesti, Spring Cupissa 1989 ja 1992 voittojen mentyä tasan.

Joukkueen ykköspeluri on EM-kisoissa ollut Michaela madsenin viime kauden joukkuetoveri RC Cannesista, yleispelaaja Helena Cazaute. Cazaute teki Bulgaria pelissä komeat 24 pistettä. Daniela Öhmanin kanssa Beziersissä pelannut Juliette Fidon-Lebleu on hoitanut puolestaan toista yleispelaajan tonttia. hakkurina on pelannut pääosin Alexandra Dascalu Lucille Gicquelin parannellessa ilmeisesti vielä hiukan vammaansa.

Näyttävimpiin ranskattariin kuuluu kokeneeseen kaartiin kuuluva, norjassa 31 vuotta sitten syntynyt keskipelaaja Christina Bauer, joka väänsi Kreikka peliin tehot 11/+11. Ykköspassarina pelaa Nina Stojilkovic ja liberona Amandine Giardino.

Ilmoita asiavirheestä