Tiedät varmaan tunteen, kun kaipaisi hetken omaa aikaa. Saisi syödä aamupalan rauhassa ja miettiä omia juttuja ilman häiriötekijöitä.
Silloin täytyy käyttää pelisilmää.
Pekingin hotellissa aamupalasali on täynnä toimittajia. Tuppaavat perhana jostain syystä olemaan puheliasta sorttia. Liiankin uteliaita ja sosiaalisia tapauksia.
Ranskalaisten pöytään ei kannata koskaan erehtyä. Se tietää automaattista kärsimysnäytelmää, joka alkaa bonjourilla ja jatkuu taukoamatta englannilla.