Kuntapolitiikka muuttuu. Kuntiin on syntynyt ei-poliittisia ryhmiä. Niitä on myös Meri-Lapissa. Ne tuntuvat lisääntyvän ja niiden suosio kasvaa. Aluevaaleissakin on sitoutumattomien lista. Mikä on trendin taustalla?
On jännittävää seurata, miten ihmiset hakeutuvat vaaliuurnille, kun äänestyksiä on kaksi yhdellä kertaa. Olemme menossa Ruotsin malliin, jossa useat vaalit on aina järjestetty yhdellä istuimella.
Mediassa on spekuloitu äänestysinnokkuutta aluevaaleissa. Koko Suomen tasolla on puhuttu paljon epäkohdista ja palveluiden supistamisesta, rahaa nielevästä hallinnosta sekä hoitohenkilöstön karkaamisesta yksityiselle puolelle, ja jopa muihin töihin. Miten muutaman vuoden hyvinvointialuekokemukset vaikuttavat äänestysinnokkuuteen?
Kuntavaaleissa on enenevässä määrin ehdolla valitsijaryhmiä, jotka parhaimmillaan tuovat uutta tuulta kuntapolitiikkaan. Moni ryhmä on saanut listoilleen ehdokkaita, jotka tulevat täysin puoluekoneistojen ulkopuolelta. Tämä ei voi olla sähköistämättä kuntavaaleja.
Kuntalaisilla on enemmän vaihtoehtoja valittavanaan. Koska yhä useampi kuntalainen on itse poliittisten puolueiden ulkopuolella, vaikuttaako sitoutumattomien ehdokkaiden tulo listoille vaali-innokkuuden kasvuun?
Sitoutumattomilla on kannatusta. Kuntalaiset ovat kyllästyneet politikointiin tavallisissa asioissa. Moni kokee, että ihmisten arkea koskevissa asioissa turha politikointi ja puolueen intressit hankaloittavat ja hidastavat asioiden etenemistä. Ei ole tavatonta, että hyväkin asia torppaa äänestyksissä vain siksi, että asian esittäjä on ”väärästä” puolueesta. Olisiko asia edennyt, jos esittelijä olisi ollut valtapuolueesta?
Edessä on vilkas vaalikevät, demokratian juhlaviikot. Toivon ryhmäni puolesta kaikille puolueille ja uusille ryhmille reipasta ja rehtiä vaalikevättä. Tehdään yhdessä hyvät vaalit.