Sote-uudistuksen abstraktiin valinnanvapauskeskusteluun saatiin torstaina vihdoin konkretiaa, kun hallitus esitteli ratkaisuja kiisteltyihin ongelmakohtiin.
Hallitus pyrkii varmistamaan julkisen sairaanhoidon perustaa lykkäämällä asiakassetelin käyttöönottoa erikoissairaanhoidossa ja laatimalla myös yksityisille terveysfirmoille leikkausten laatukriteerit.
Maakuntien on otettava asiakasseteli käyttöön viimeistään heinäkuussa 2020, mutta tietyissä erikoissairaanhoidon palveluissa vasta vuoden 2022 alussa. Sellaisia olisivat esimerkiksi tyräleikkaus, vaivaisenluun leikkaus, lonkan ja polven ensiproteesit. Myös esimerkiksi psykoterapia sekä tietyt gynekologiset ja urologiset toimenpiteet kuuluisivat näihin.
Asiakassetelillä potilas saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluita yksityiseltä puolelta, jos julkiseen hoitoon on esimerkiksi liian pitkät jonot.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan yksityisen leikkaustoiminnan laatukriteerit säädellään lailla siltä osin kuin ne koskevat julkisella rahalla ostettavaa kiireetöntä leikkaustoimintaa – eli tulevaisuudessa asiakasseteleitä ja jo nyt maksusitoumuksia ja ostopalveluita.
Julkista leikkaustoimintaa rajataan jo, sillä sitä on keskitetty eri sairaaloihin. Tuomalla kriteerit myös yksityisille halutaan taata yksityisten ja julkisten palveluntuottajien yhdenvertainen kohtelu.
Maakunnilla valtava vastuu
Saarikon mukaan asiakassetelin vaiheistus haluttiin, jotta muutos olisi maakunnille riittävän hallittu. Niille on muodostumassa sote-uudistuksesta valtava vastuu niukoilla rahoilla kannettavaksi.
Sote-uudistuksella tavoitellaan myös miljardisäästöjä pidemmällä aikavälillä. Senkin toteutuminen on pitkälti sysätty maakuntien harteille.
– Miten asiakkaat käyttäytyvät ja kuinka järkeviä ja osaavia meidän maakunnat ovat järjestäjinä, tästä se riippuu, sanoo STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila.
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola ei luota säästöjen toteutumiseen tälläkään mallilla.
– Ehdotetut ratkaisut pikemminkin lisäävät kustannuksia aiempiin ehdotuksiin verrattuna.
Eskola pelkää, että asiakassetelin toteutustapa voi pirstaloida erikoissairaanhoitoa pahasti.
– Maakunta joutuu ylläpitämään valmiutta tuottaa palvelut, vaikka ne pääsääntöisesti tuotettaisiinkin asiakassetelillä. Näin tuplakapasiteetin tarve on ilmeinen. Asiantuntijakeskustelussa on esitetty, että tämä voisi jopa vaarantaa päivystyksen järjestämisen, Eskola summaa.
Pysyvätkö asiakkaat kyydissä?
Valinnanvapaus vaatii myös asiakkaalta paljon.
– Jokainen meistä on kuluttaja-asiakas, joka itse valitsee itselleen parhaat ja sopivimmat palvelut. Se tuo meille jokaiselle sen haasteen, että onko meillä kyvykkyys, mahdollisuus ja osaaminen vertailla palveluntuottajia, STM:n Varhila sanoo.
Hänen mukaansa uuteen järjestelmään tulee melkein joka kohtaan paikkoja, joissa asiakas voi itse valita. Kaikkia palveluntuottajia velvoitetaan asiakkaan ohjaamiseen ja neuvontaan.
THL:n Eskolan mielestä järjestelmä on monimutkainen, vaikeasti hallittava ja vaatii asiakkaalta paljon.
– Kenenkään ei ole pakko valita, johonkin putkeen tässä jokainen päätyy. Mutta onko se sellainen putki, johon oikeasti haluaisi, jos olisi kaikki tieto ja saisi vapaasti harkita, se on eri asia. Kyllä tässä miettimistä, ohjeistusta ja valistusta tarvitaan paljon.