Hollannissa äänestetään parlamenttivaaleissa ensi keväänä, ja nyt puoli vuotta ennen vaaleja kannatusmittausten kärkeen on singahtanut äärioikeistolaisen Geert Wildersin vapauspuolue (PVV).
Wildersin suosio nivoutuu yleisempään ilmiöön, jossa kannatus kerätään populistisella retoriikalla, huomauttaa Hollantiin perehtynyt Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Pasi Saukkonen.
Saukkosen mukaan Hollannin tapaus on kuitenkin siinä mielessä poikkeuksellinen, että nationalistisen ja islaminvastaisen politiikan nousu nähtiin jo vuosia sitten.
- Tausta tuli siinä, että 2000-luvun alussa Pim Fortuyn teki rakettimaisen nousun politiikassa nationalistisella ja islamkriittisellä politiikallaan. Hänet murhattiin juuri ennen vaalivoittoa vuonna 2002. Hollantiin jäi elämään tietty poliittinen tilaus, jota parikin toimijaa yritti välissä hyödyntää tuloksetta. Lopulta Wilders onnistui vakiinnuttamaan vapauspuolueelleen kannatuksen, Saukkonen selittää.
Hän arvioi, että Wilders on onnistunut keräämään kannattajia ammentamalla hollantilaisessa yhteiskunnassa velloneesta pelosta ja epävarmuudesta.
- Lisäksi hän on leimallisesti islamkriittinen. Se on ollut hänen tavaramerkkinsä pidempään kuin kenenkään muun.
Äärioikeistolaisen populismin nousun taustalla on myös hollantilaisten pettymys hallitusten kompurointiin.
Hollannissa hallitukset eivät ole sitten 1990-luvun lopun onnistuneet pysymään pystyssä koko vaalikautta. Nyt pääministeri Mark Rutten kakkoshallitus on tekemässä poikkeuksen – jos se selviää vaaleihin asti.
– Nykyisellä hallituksella, sosiaalidemokraattien ja oikeistoliberaalien koalitiolla, on erittäin alhainen yhteenlaskettu kannatus tällä hetkellä.
Hollannin edellisissä paikallisvaaleissa tulos oli hämmentävä, kirjoitti talouslehti Economist viime vuonna. Kuusi suurinta puoluetta keräsi kukin 10–16 prosentin siivun äänistä ja loput hajaantuivat pienemmille puolueille.
Saukkonen allekirjoittaa ajatuksen hajaannuksen tilasta hollantilaisessa politiikassa.
- Samalla kun Wildersin kannatus on noussut, sosialistinen puolue on pärjännyt ajoittain oikeinkin mainiosti, vihreät on pärjännyt hyvin ja eläintenpuolustamisen puolue on onnistunut vakiinnuttamaan pari–kolme paikkaa parlamenttiin.
Vapauspuolueen Wilders ei ole aikaisemmin onnistunut muuttamaan gallupsuosiotaan ääniksi, Saukkonen kertoo. Toisaalta puolueella ei ole aiemmin ollut yhtä suurta suosiota ennen vaaleja.
Puolueelle on povattu parlamentin suurimman puolueen asemaa ja 30–35 paikkaa. Saukkosen mukaan pelkkä vaalivoitto ei lopulta vie pitkälle, koska puolueella ei juuri ole ulkopuolisia ystäviä.
- On vaikea nähdä, että yksikään toinen puolue lähtisi heidän kanssaan hallitukseen.
Wildersillä saattaa olla mahdollisuuksia yllättää, vaikka hän ei pääministeriksi koskaan pääsisi.
Britannian brexit-äänestyksen jälkeen Wilders on väläyttänyt kansanäänestyksen mahdollisuutta Hollannissa.
Hollantilaiset ovat aiemminkin näpäyttäneet unionia. Saukkonen muistuttaa, että kymmenisen vuotta sitten Hollanti hylkäsi EU:n perustuslain ja viime keväänä EU:n ja Ukrainan välisen sopimuksen.
- Ei se ehkä todennäköistä ole, mutta ei myöskään mahdotonta, että sieltä voisi tulla yllättävä lopputulos, Saukkonen pohtii kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.