Maa- ja metsätalousministeriö työsti uutta kalastuslakia kuin Nooa aikoinaan arkkiaan. Vuosien valmistelusta huolimatta laista on alkanut löytyä valuvikoja.
Tuorein niistä koskee enontekiöläisiä, utsjokelaisia ja inarilaisia, joille vanha laki takasi luvan kalastaa korvauksetta valtion vesialueilla. Uusi laki poisti oikeuden lohen ja taimenen nousualueilta eli käytännössä Teno-, Näätämö-, Tuuloma-, Paats-, Tornion- ja Ounasjoen vesistöistä, minne paikalliset joutuvat jatkossa ostamaan samat, kiintiöidyt luvat kuin muilta paikkakunnilta tulevat turistikalastajatkin.
Outoa asiassa on se, että muutos valmisteltiin salassa ja se, että Metsähallitus ehti myöntää maksuttomia lupia noin sadalle paikalliselle ennen kuin se huomasi, ettei laki salli enää moista. Uudistus tuli paikallisille täydellisenä yllätyksenä. Moni luki sen Lapin Kansasta/Pohjolan Sanomista (28.5.).
Miksi asia salattiin? Miksi ylälappilaisille ei kerrottu vireillä olleesta muutoksesta etukäteen? Miten on mahdollista, etteivät edes Lapin kansanedustajat tienneet tästä?
Lohenpyynti on monille ylälappilaisille henkireikä ja keskivertoharrastusta isompi asia. On hyvä muistaa, että näillä leveysasteilla harva voi edes uneksia oopperoista tai vastaavista, verovaroin tuetuista vapaa-ajanaktiviteeteista.
Ministeriö olisi voinut halutessaan jatkaa paikallisten erityisoikeutta. Siihen olisi tarvittu ilmeisesti vain asetusmuutos. Nyt sellainen on tiettävästi vireillä.
Kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) mukaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut ministeriölle oikeuden asetuksen muuttamiseen (Yle Lappi 2.6.). Päättäjien on varmistettava, että näin myös käy.
Ylälappilaisten perinteisten kalastusoikeuksien salamyhkäisesti toteutettu leikkaus heikentää paikallisen väestön luottamusta virkamiehiin ja päättäjiin. Se herättää myös pelon siitä, että jatkoa saattaa seurata.
Onko liipasimella seuraavaksi metsästyslaki ja sen 8. pykälä, joka takaa lappilaisille vapaan metsästysoikeuden oman kunnan valtion maille? Satavuotisen oikeuden poistamista vaativat takavuosina maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten lisäksi myös muutamat kansanedustajat.
Lappilaisia on moitittu epäluuloisesta suhtautumisesta lainlaatijoihin. Tapaus Ylä-Lappi todistaa, että epäluuloon on yhä aihetta.