Kolarissa yritetään sovitella kunnan tärkeimmän elinkeinon, matkailun ja Ylläksen läheisyyteen suunnitellun kaivoksen ristiriitoja. Tavoite on hyvä: erimieliset saman pöydän ääreen.
Samanlaista toimintamallia noudattaa Kestävän kaivostoiminnan verkosto. Se perustettiin Sitran johdolla ennaltaehkäisemään konflikteja kaivosten asukkaiden, muiden elinkeinojen ja luonnonsuojelujärjestöjen välille. Toimintatapa onkin saanut vastakkainasettelua liennytetyksi; paitsi kahdessa hot spoteiksi nousseessa kohteessa. Ne ovat Ylläs ja Ruka, näkyvät pohjoisen matkailukeskukset.
Kaivostoiminta on laillinen, hyväksytty ja Lapissa jopa toivottava elinkeinorakenteen monipuolistaja. Ylläksellä tilanne kaivosyhtiön kannalta tilanne ei ole kuitenkaan helppo edes elinkeinon omien edellytysten kannalta.
Rautakaivokset eivät ole kultakaivoksia. Kannattavuus ei kestä poikkeuksellisia ympäristön ja sidosryhmien toiveiden mukaisia ratkaisuja. Ne ovat myös herkkiä suhdannevaihteluille niin kuin viime vuosien kaivosuutisista voi kuka tahansa nähdä. Kolarissa malmi on pitoisuudeltaan heikommasta päästä, mikä entisestään vaikeuttaa kannattavuuden ja erityistoiveiden yhteensovittamista.
Yhtiön tähänastisessa toiminnassakin olisi parantamisen varaa. Sosiaalista toimilupaa yhtiö ei pysty lunastamaan nykyisellä, niukan tiedottamisen politiikalla. Konsulttiyhtiön raportissa todetaan, että "suunnitelmat ovat korkeammalla tasolla kuin sidosryhmät tietävät". (LK/PS 13.10.) Hämmentävää, että kaivosoikeudet omistava yhtiö toimii tällä tavalla. Se, jos mikä on omiaan herättämään epäluuloja. Kaivoshankkeita edistävillä yhtiöillä ei nyky-yhteiskunnassa ole valittavissa mitään muuta toimintatapaa kuin mahdollisimman suuri avoimuus. Sulkeutuminen antaa tilaa epäluulojen ja suoranaisten väärien tietojen levittämiseen. Ja ennen pitkää niistä alkaa muodostua faktoja, jos niitä ei ryhdytä korjaamaan.
Kaivosta vastustavilla matkailuyrittäjillä, poromiehillä ja suurimmalla osalla kyläläisistä on vahvat perusteet vastustaa. Kaivos on paitsi imagoriski, myös taloudellisesti hataralla pohjalla. Sen todisti Aalto-yliopiston professori, jonka kaivoksen vastustajat palkkasivat puolustajakseen.
Kun riittävä vuoropuhelu on käyty, eikä se ole johtanut yhteisymmärrykseen, kunnanvaltuuston on uskallettava tehdä valinta. Poliittiset päättäjät on sitä varten valittu.