En ole käynyt Rovaniemellä yli vuoteen. Viirinkankaalla sijainnut lapsuudenkotini myytiin viime vuonna, ja loputkin perheenjäseneni lähtivät Rovaniemeltä. Muutin pois kaksi vuotta sitten, mutta kun lapsuudenkotini katosi kartalta, katkaisi se pysyvästi minua ja pohjoista yhdistäneen punaisen langan.
Olen viettänyt lapsuudenkodissani Pappilantiellä tähänastisesta elämästäni suurimman osan. Sain onnekseni elää mukavan ja turvallisen lapsuuden omakotitalossa, jonka sisällä muistot kerrostuivat toistensa päälle melkein kahden vuosikymmenen ajan. Vaikka talo on vain talo, kolautti irti päästäminen kovaa. Lähdön hetkellä itketti ja kesti vielä kauan tajuta, että enää ei palaisi.
Ymmärrys vei aikansa, jonka jälkeen haikeus vanhaa kotia kohtaan on alkanut hiipiä mieleen ääniä päästämättä.