Entä, jos vaa­li­tu­los las­ket­tai­siin toisin? Sel­vi­tim­me, miten edus­kun­nan ko­koon­pa­no muut­tui­si las­ku­kaa­vaa vaih­ta­mal­la – Tulos muut­tai­si jopa hal­li­tus­tun­nus­te­li­jan

Suomessa käytetty vaalituloksen laskentatapa, d'Hondtin menetelmä, hyödyttää suuria puolueita. Jos vaalitulos sen sijaan laskettaisiin Sainte-Laguën menetelmällä, olisi paikkajako erilainen. Sainte-Laguën menetelmää sovelletaan tällä hetkellä Ruotsissa ja Norjassa pienin muutoksin, ja myös vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on esittänyt kaavaa käytettäväksi joihinkin Suomen vaalipiireihin. Lännen Media laski, miten paljon vallanjako muuttuisi vaalimatematiikkaa vaihtamalla.

Helsinki

Suomen kansanvallan peruskivistä suuri osa muurattiin 113 vuotta sitten missäpä muualla kuin komiteassa.

Robert Hermansonin johtama 13-henkinen eduskunnanuudistamiskomitea sai joulukuussa 1905 tehtäväkseen miettiä, miten Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäiväjärjestelyjä pitäisi uudistaa.

Hermansonin komitean ehdotukset ovat olleet jälkikäteen varsin kauaskantoiset.

Mietinnössään komitea muun muassa ehdotti, että Suomen eduskunta muodostuisi 200:sta vaalein valittavasta kansanedustajasta.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Ilmoita asiavirheestä