Yksi jos toinenkin on harmitellut tämän kesän sateita ja viileyttä. Osassa Suomea ei kuitenkaan ole vietetty sadekesää, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.
– Joillakin seuduilla, kuten Lounais-Suomessa, on ollut kuivempaa kuin kesäisin yleensä. Sateisuudessa on ollut suuria alueellisia eroja: Pohjois-Lapissa on saatu vettä yli sata millimetriä, kun Lounais-Suomessa on satanut vain noin 30 milliä, vertaa päivystävä meteorologi Hannu Valta.
Koleuden osalta jupinaan kehnosta kesästä on aihetta. Hellepäiviä ei ole liikoja paistateltu.
Valta kertoo, että poutasäitä on helpompi ennakoida luotettavasti kuin sadekeliä ja matalapainetta.
– Tänä kesänä on saatu paljon pienialaisia sadekuuroja. Niiden ennustaminen on hankalaa: yhdellä kohtaa sataa kaatamalla, kilometrin päässä on kuivaa.
Esimerkkinä Valta nostaa esiin Kouvolan sunnuntain sään: Etelä-Kouvolassa oli liki kuivaa, kaupungin pohjoisosissa ryöppysi vettä 40–50 milliä.
Vaikka tämän kesän sää on ollut ennusteen laatijoille hankalahko, Ilmatieteen laitos onnistui tuoreen selvityksen mukaan lähipäivien ennusteissa melko hyvin.
– Yhden ja kahden vuorokauden ennusteet pitivät paikkansa kohtalaisen hyvin. Pitemmissä ennusteissa tarkkuudessa oli sen sijaan hienoista laskua, luultavasti lukuisien matalapaineiden vuoksi, Valta kertoo.
Forecan päivystävä meteorologi Kristian Roine puolestaan arvioi, että ammattikunta on taipuvainen pieneen pessimismiin: rajatapauksissa ennustetaan kernaammin sadetta kuin poutaa.
– Jos vaikkapa jollain rakentajalla on katto auki, hänen on tärkeä tietää pienikin sateen mahdollisuus. Yleensä seuraa vähemmän ongelmia, jos on ennustettu sadetta ja sitä ei tulekaan kuin jos vettä tulee täysin odottamatta, Roine vertaa.
Rannikot ja Lappi yllättävät
Sekä Valta että Roine katsovat, että sään ennustamisen onnistumisessa on joitakin hieman vaikeampia alueita.
– Rannikkopaikkakunnilla ja saaristoissa kylmä meri tuottaa systemaattisia virheitä ennusteisiin. Niitä on vaikea korjata, sillä rannikoillakin voi olla pieniä alueita, jolla onkin sisämaan olosuhteet, Roine sanoo.
Saman on havainnut Valta. Hänen mukaansa ennustaminen toisaalta käy sitä vaativammaksi mitä pohjoisemmaksi mennään.
– Varsinkin Lapin sää yllättää toisinaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Vallan mukaan myös säiden ennustamiseen.
– Kesäkuukausien ennustettavuus voi olla ilmaston lämpiämisen seurauksena heikentymässä. Kun ilmamassa lämpenee, syntyy enemmän kosteutta. Ennusteiden tekijöiden säämallit toisaalta kehittyvät koko ajan. Sanoisin niin, että mallinnuksen edistymisen vuoksi talven sään ennustaminen parantuu enemmän kuin kesäennusteet.