Ennätysmäärä totaalikieltäytyjiä on viime kuukausina ilmoittanut kieltäytyvänsä armeijasta ja siviilipalveluksesta.
– Luvassa on varmasti ennätysvuosi, koska pelkästään tammikuussa totaalikieltäytymisestään on ilmoittanut ennätykselliset parikymmentä henkilöä, siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo Lännen Medialle.
Keskimäärin totaalikieltäytyjiä on vuodessa noin 30–40 henkilöä.
Reijosen mukaan totaalikieltäytyjien määrä lähti selvään nousuun marraskuussa.
Silloin korkein oikeus (KKO) jätti voimaan hovioikeuden helmikuussa 2018 antaman ratkaisun, jossa vapautettiin käräjäoikeudessa vankeuteen tuomittu totaalikieltäytyjä.
Hovioikeuden voimaan jäänyt linjaus on periaatteellisesti merkittävä, koska sen jälkeen monet totaalikieltäytyjät ovat saaneet käräjäoikeudessa vapauttavan tuomion.
Viimeisimmät vapauttavat tuomiot annettiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa vasta edellisviikolla.
Myös Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) neuvontapuhelin on alkanut soida paljon tavallista enemmän KKO:n ratkaisun jälkeen.
Totaalikieltäytyminen ilman rangaistusta
Totaalikieltäytyjien määrän kasvu johtuu vallitsevasta tilanteesta, jossa kieltäytyjiä ei tuomita vankeuteen, AKL uskoo.
– Monet totaalikieltäytyjäksi aikovat henkilöt ajoittavat kieltäytymisensä luultavasti tähän ikkunaan, jossa kieltäytymisestä voi selvitä ilman rangaistusta, AKL:n järjestösihteeri Kaj Raninen sanoo.
Myös viime vuoden tavallista laajempi mediahuomio vaikuttaa, Mikko Reijonen arvelee.
Reijonen uskoo, että totaalikieltäytymisen ilmoituksia tulee tiheällä syötöllä myös tulevina kuukausina.
– Tähän päivään asti meille on tullut ilmoituksia melkeinpä joka toinen päivä, joten helmi–maaliskuu tuskin poikkeaa tästä.
Siviilipalveluskeskukselle osoitetut ilmoitukset totaalikieltäytymisestä ovat Reijosen mukaan huolellisesti perusteltuja.
– Kyse ei ole päähänpistoista, vaan jo aiemmin kieltäytymistä harkinneista henkilöistä.
Lähikuukausina oikeudessa näkyvät jo viime vuonna kohoamaan alkaneet totaalikieltäytyjien luvut.
Esimerkiksi maaliskuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsitellään yhden päivän aikana 12 totaalikieltäytyjän tapaukset.
Lakimuutos kumoaa tilanteen
Pian totaalikieltäytyjiä tuomitaan taas todennäköisesti vankeusrangaistuksiin.
Niistä suurin osa tosin suoritetaan valvontapanta jalassa kotiarestissa.
Hallituksen esitys jehovantodistajat asevelvollisuudesta vapauttavan lain kumoamisesta etenee pian eduskunnan äänestettäväksi.
Jehovantodistajille erivapauden salliva vapautuslaki ollaan kumoamassa, koska se on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa.
Kyseinen ristiriita oli syynä hovioikeuden viime helmikuiseen, totaalikieltäytyjän vapauttaneeseen linjaukseen.
Jos eduskunta asettuu odotusten mukaisesti lain kumoamisen kannalle, odottaa lakimuutoksen jälkeen totaalikieltäytymisestään ilmoittautuvia taas vankeus.
Totaaliin ilmoittautuvien tulva jatkuu siihen asti, AKL ja siviilipalvelusjohtaja Reijonen uskovat.
Noin 70 jehovantodistajaa joutuu valitsemaan vuosittain
Jehovantodistajilla on edessään valinta totaalikieltäytymisen ja ase- tai siviilipalveluksen välillä, mikäli laki kumotaan.
Ennen kuin vapauslaki astui voimaan vuonna 1987, Suomen vankiloissa istui vuosittain satakunta aseista kieltäytynyttä jehovantodistajaa.
Jehovantodistajat pitävät armeijan lisäksi myös siviilipalvelusta vakaumuksensa vastaisena.
Käytännössä kaikki jehovantodistajat valitsivat vuoteen 1987 asti totaalikieltäytymisen, koska siviilipalveluksen tai armeijan valitseminen merkitsi jehovantodistajalle seurakunnasta erottamista.
Jatkossa asepalvelukseen kutsuttavien ikäluokassa olisi vuosittain noin 70 jehovantodistajaa.
Päätös vankeusrangaistuksen ja ase- tai siviilipalveluksen väliltä jää yksilöille, eikä yhteisö määrää jäseniään asiassa, jehovantodistajien seurakunnasta kerrotaan.
AKL uskoo, että huomattava osa jehovantodistajista valitsee totaalikieltäytymisen, jos laki kumotaan.
Tällöin totaalikieltäytyjien määrä säilyisi selvästi aiempaa korkeampana myös lakimuutoksen jälkeen.