Sähkönsiirtoyhtiö Caruna aikoo nostaa siirtohintojaan jopa 27 prosenttia maaliskuun alusta. Korotuksen uutisoitiin olevan tähänastisista suurin Suomessa.
Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelua. Carunan hinnoittelun kohtuullisuutta tutkitaan neljän vuoden välein. Miksi vain neljän vuoden välein, Energiaviraston Verkot-yksikön johtaja Veli-Pekka Saajo?
- Nykyinen ennakollinen valvonta käynnistyi 2005 ja silloin tulivat nämä valvontajaksot. Aikaisemmin oli jälkikäteinen vuotuinen valvonta, joka osoittautui haastavaksi toteuttaa. Vuodet vierivät ennen kuin tiedot saatiin kerättyä.
- [Valvonta] perustuu siihen, että katsomme koko yhtiön hinnoittelun, joten tarvitsemme kaikki yhtiön tilinpäätöstiedot, tekniset tiedot, verkkokomponenttitiedot ja kaikki mahdolliset. Se edellytti, että vähintään vuoden jouduimme odottamaan ja vielä puoli vuotta päälle, jotta saimme kaikki tarkastettua. Jaksoa pidennettiin, jotta saimme kaikki asiat tehtyä.
- Hyvin eurooppalainen käytäntö, pisin saattaa olla viisi vuotta.
Tulisiko tarkasteluväliä kuitenkin tihentää?
- Mehän teemme alustavaa laskelmaa puolentoista vuoden välein. Käytännössä asiakkaat ja yhtiö saavat selville sitä kautta, että missä hinnoittelu menee. Vahvistus tulee sitten reilun neljän vuoden päästä.
Neljän vuoden aikana ehtii tapahtua paljon. Carunan seuraava tarkastus olisi vasta vuonna 2020. Mitä uhkia näin pitkässä tarkasteluvälissä mielestänne on?
- Kokonaisuutena en näe uhkia, mutta ymmärrän, että yksittäiselle asiakkaalle tällaiset merkittävät korotukset ovat haasteellisia heidän talouttaan ajatellen.
- Jos neljän vuoden päästä käy ilmi, että yhtiö on ylijäämäinen, heidän täytyy ottaa se huomioon hinnoittelussa. Eli käytännössä palauttaa se asiakkaille. Esimerkiksi edellisellä jaksolla Caruna ja Caruna Espoo jättivät perimättä asiakkailta perusmaksuja, jotta saisivat sen jakson ylijäämät hoidettua.
Hinnankorotuksia on perusteltu investointien tekemisellä. Eikö yhtiöitä voida velvoittaa rahoittamaan investointeja lainarahalla?