Luokanopettajaopiskelijat eivät pidä ruotsin taitoaan riittävänä. Opiskelijoista yli 60 prosenttia arvioi ruotsin taitonsa korkeintaan tyydyttäväksi.
Ongelmien syyksi nähdään liian vähäinen ruotsin opetus tutkinnon aikana. Ruotsia pitää opiskella hyvin vähän, vain 2–3 opintopistettä. Opiskelijoiden mukaan määrä ei riitä kielitaidon kohentamiseen, saati opettamiseen.
Missään yliopistossa luokanopettajaopintoihin ei sisälly erityisesti ruotsin kielen opettamiseen liittyviä kursseja.
Kielitaidon puutteista huolimatta liki 60 prosenttia opiskelijoista luottaa siihen, että he pystyvät opettamaan ruotsia alakoulussa. Opiskelijoiden mielestä alaluokilla opetuksen sisällöt ovat yksinkertaisia eikä kielen alkeiden opettaminen vaadi kovinkaan paljon kielen osaamista.
Asiantuntijat ovat opiskelijoiden kanssa eri mieltä kielitaidon tarpeesta. Arviointiryhmän puheenjohtaja, pohjoismaisen filologian professori Paula Rossi Oulun yliopistosta toteaa, että myös alakoulussa tarvitaan hyvää kielitaitoa. Peruskoulun nykyisen tuntijaon mukaan ruotsin opetus alkaa kuudennella luokalla.
Ruotsinopettajien mukaan kuudesluokkalaiset ovat aloittaneet ruotsin opiskelun mielellään. Opettajat pitävät kuitenkin ongelmana sitä, että B1-ruotsia opetetaan monissa kunnissa minimitunneilla eli kuudennella luokalla ruotsia on kaksi vuosiviikkotuntia ja yläkoulussa neljä vuosiviikkotuntia. Joissain kunnissa ruotsia ei opeteta yhdellä vuosiluokalla lainkaan.
Tiedot perustuvat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiin. Arvio tehtiin vuosina 2016–2017 ja siinä olivat mukana miltei kaikki ruotsin opettamiseen pätevöittävät korkeakoulut.