Kemin lyseon lukio on lappilaisista kouluista ainoana mukana tuntijakokokeilussa. Kokeiluun pääsivät mukaan kaikki halukkaat viime syksynä Kemissä lukionsa aloittaneet nuoret ja siihen pääsevät vielä tulevana syksynä aloittava ikäluokka.
Kokeilulla haetaan kokemuksia nykyistä suuremman opiskelijakohtaisen valinnaisuuden mahdollistamisesta ja sen toimivuudesta.
Tuntijakokokeilu poikkeaa normaalista tuntijaosta ympäristö- ja luonnontieteiden ja humanistis-yhteiskunnallisten tieteiden osalta.
Varsinaisessa tuntijaossa biologian, maantieteen, fsysiikan, kemian ja terveystiedon kursseista 1–2 on pakollisia, filosofian, psykologian, historian, yhteiskuntaopin sekä elämänkatsomustiedon tai uskonnon kursseista pakollisia ovat 1–3 kurssia. Kokeilutuntijaossa pakollisia aineita ympäristö- ja luonnontieteissä ja humanistis-yhteiskunnallisten tieteissä ovat ainoastaan terveystieto ja elämänkatsomustieto tai uskonto.
Muuten aineista voi valita mitä kursseja haluaa, niin että molemmista osioista opiskelijalla on tehtynä yhdeksän kurssia. Jos opiskelijaa ei esimerkiksi biologia kiinnosta, hänen ei tarvitse suorittaa aineesta yhden yhtä kurssia. Kokeilu antaa opiskelijoille lisää valinnanmahdollisuuksia.
- Opiskelijat voivat keskittyä haluamiinsa aiheisiin, kertoo Kemin lyseon lukion rehtori Pekka Mäkelä.
Kokeilu ei kiinnosta kaikkia opiskelijoita
Yhdeksästäkymmenestä oppilaasta viisikymmentäkaksi on mukana kokeilussa.
Opiskelija voi milloin tahansa vaihtaa kokeilusta pois normaaliin opetussuunnitelman mukaiseen tuntijakoon.
Oona Halme , Pieti Grönroos ja Rudolf Reiman eivät ole mukana kokeilussa.
- En kokenut, että tuntijakokokeilusta olisi minulle hyötyä. Kun aloitin lukion, ei mielessäni ollut ainetta, johon haluaisin suuntautua. Nyt minua on alkanut kiinnostaa yhteiskuntaoppi, uskonto ja muut humanistiset tieteet enemmän kuin luonnontieteet, sanoo Halme.
- Jos olisin ottanut kokeilutuntijaon, minun olisi pitänyt ottaa yhdeksän kurssia luonnontieteitä, mutta nyt niitä tarvitsee ottaa vain kuusi. Tosin en voi niitä itse päättää. Suuntaudun voimakkaasti yhteiskuntatieteisiin, Pieti Grönroos toteaa.
- Minulla ei ollut erityistä syytä valita kokeilutuntijakoa. Kiinnostavimmat aineet ovat matematiikka ja fysiikka, Reiman kertoo.
Mahdollistaa tulevaisuuden toiveammatin opinnot
Mikko Sipola , Taneli Juutinen ja Louna Arttijeff ovat mukana kokeilussa.
- Saan valita pikkuisen tarkemmin, mihin haluan keskittyä. Minua kiinnostavat fysiikka ja kemia sekä filosofia ja psykologia. Mutta en pidä maantieteestä tai terveystiedosta, Sipola luettelee.
- Tykkään luonnontieteistä, ja voin keskittyä enemmän niihin. Kokeilussa humanistis-yhteiskunnallisia aineita on vähemmän pakollisina. Minun ei ole pakko opiskella esimerkiksi maantietoa, joka ei kiinnosta minua niin paljoa. Opiskelen fysiikkaa ja kemiaa enemmän, koska suunnitelmissani ovat teekkariopinnot, Juutinen kertoo.
- Oli iloinen yllätys, että osallistuminen kokeiluun oli mahdollista. Jo yläasteella mietin, ettei minua kiinnosta fysiikka tai kemia. Paneudun mieluummin biologiaan, terveystietoon ja psykologiaan, Arttijeff sanoo.
Ennakkoluulottomuutta peliin
Pekka Mäkelän mukaan tuntijakokokeiluun mukaan lähtemistä mietittiin Kemissä tarkoin. Opettajat tekivät listaa hyvistä ja huonoista puolista.
- Äänestimme asiasta, ja isolla äänienemmistöllä päätimme lähteä kokeiluun mukaan.
Mäkelä ei ole huolissaan yleissivistyksen kapenemista. Samoilla linjoilla ovat myös Sipola, Juutinen ja Arttijeff.
- Jos joku tekee pakolla yhden kurssin fysiikkaa arvosanalla viisi, niin onko se kovin yleissivistävää? Ja pitäisikö luottaa myös siihen, että peruskoulukin antaa yleissivistystä, Mäkelä kysyy.
Rehtori kertoo, että kokeilussa seurataan muun muassa kirjoituksissa menestymistä. Oletuksena on, että opiskelijat menestyvät reaaliaineissa paremmin, koska ovat saaneet keskittyä itseä kiinnostaviin aineisiin. Kokeilutuntijaon piirissä olevia opiskelijoita kuitenkin ohjeistetaan tutustumaan kaikkiin aineisiin ennakkoluulottomasti.