Kaupunkiympäristöjemme kehittämistä haastavat globaalit ja paikalliset muutokset. Sekä asukkaat että matkailijat odottavat kaupungilta elinvoimaisuutta, interaktiivisuutta ja älykkäitä liikkumisen muotoja.
Liikkumisen paikasta toiseen tulee olla joustavaa, helppoa ja ennen kaikkea kestävää. Mahdollisuus liikkua sujuvasti paikasta toiseen lähialueilla tai laajemminkin kannustaa valitsemaan auton sijaan pyörän tai liikkumisen kävellen, ovathan molemmat normaaleja liikkumisen muotoja.
Asukkaiden liikkuminen paikasta toiseen muutoin kuin autolla on sekä ympäristöystävällistä että kustannustehokasta. Kansalaisten liikkumattomuuden kustannukset ovat miljardeja joka vuosi, minkä lisäksi välilliset vaikutukset ovat huomattavat. Panostaminen kestäviin liikkumisen muotoihin ei ole kustannus vaan investointi.
Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa olisi korostettava liikunnalliseen aktiivisuuteen kannustavia ympäristöjä, lähiluontoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sekä digitaalisuutta. Viimeksi mainittu on tuonut monipaikkaisuuden koulutukseen ja työelämään. Myös matkailijat suosivat kestäviä liikkumisen muotoja ja haluavat osallistua paikalliseen elämään liikkuen muutoin kuin autolla.
Hyvinvointia lisäävät paikat eivät aina edellytä rakentamista. Kaupunkien tulisi hyödyntää enemmän olemassa olevaa ympäristöä ja olosuhteita. Esimerkiksi lumi itsessään tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja tekemiselle.
Hyvä esimerkki liikuttavasta ja yhteisöllisyyttä lisäävästä ratkaisusta on Rovaniemen Kirkkolammen jäälle asukkaiden toimesta laadittu luistinrata, joka on houkutellut paikalle ison joukon eri ikäisiä asukkaita. Myös lähiliikuntaympäristöjen väliset siirtymät voisivat olla uudella tavalla kytköksissä toisiinsa.
Panostamalla asukkaiden hyvinvointiin ja tarjoamalla mahdollisuuksia tekemiselle kaupunki lisää kilpailukykyään sekä vahvistaa haluttua pito- ja vetovoimaa.
Tuuli Tikkanen
MBA, projektipäällikkö
Niko Niemisalo
YTM, projektipäällikkö, Lapin Ammattikorkeakoulu, kaupunkiekosysteemihankkeet