Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Elä­ke­läi­sen syn­nin­pääs­tö

Arvonlisäveron (alv) huimaksi tulkittu 1,5 prosentin korotus on ollut viime aikoina uutisissa. Kohtuuhyvätuloiselle eläkeläiselle se ei merkitse paljon mitään, ehkä korkeintaan synninpäästön. Eläkkeiden indeksikorotukset ovat nimittäin olleet parina viime vuotena 6–8 prosentin luokkaa.

Alv-korotus tuottaa valtiolle noin miljardin vuodessa. Jos tuotto siirrettäisiin julkiseen terveydenhuoltoon, lisättäisiin 3 miljardia Turun tunnin junasta ja 500 miljoona lääketieteen keikkafirmoille ohjatusta valtionavusta, julkinen terveydenhuolto voisi ehkä välttää katastrofin. Paljon isompikaan korotus ei silti voi auttaa yhteiskuntaa, josta toimittaja Jenni Katermaan kolumni (LK 6.9., "En nauti työnteosta, eikä sinunkaan tarvitse") kertoo.

Kirjoitus on erikoinen näkemys siitä, mitä – toivottavasti vain pieni osa – nykynuori ajattelee yhteisten varojen käytöstä. Ei tarvitse olla valtio-oppinut ymmärtääkseen, että jos ei asuta Norjassa tai Arabiemiraateissa, valtion varat eivät tule ainakaan öljystä. Silloin jokaisen kansalaisen on osallistuttava valtion talouden ylläpitoon. Toiminnan nimi on työnteko. Vain sillä pidetään yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Kirjoittajat muistuttavat, että vain työnteolla pidetään yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Kirjoittajat muistuttavat, että vain työnteolla pidetään yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Teimme yli 40 vuotta töitä kirurgian ja tehohoidon piirissä. Monesti oli hurjan "kivaa", läheskään aina ei. Mokat ja kuolleet potilaat eivät kummittele mielessä, koska teimme sen minkä osasimme ja pystyimme.

Tylsää ei ollut koskaan ja lomiakin pidettiin paljon, mutta työ määräsi aina elämän prioriteetit. Miten olisimme edes saaneet aikamme kulumaan ilman töitä, koska someakaan ei ollut? Luultavasti olisimme sortuneet alkoholisteiksi tai huumehörhöiksi. Näin elämän loppuvaiheessa on todettava: olihan se ihanaa aikaa!

Jos perusterve nuori ei nyky-Suomessa pyri tuottavaan työntekoon, vaan valitsee esimerkiksi ikuisuusopiskelulinjan, pitääkö työtä tekevien tai -tehneiden hoitaa hänen opiskelu-, ruoka-, asumis- ja kauneuskustannuksensa sosiaaliverkon kautta? Vai siirrettäisiinkö varat esimerkiksi terveydenhuoltoon, jota hän väistämättä tulee tarvitsemaan?

Toivotamme Jennille onnea työnvälttelyprojektinsa parissa. Toivomme myös, että se tapahtuu ilman suoraa veronmaksajien tukea, vaikkapa somessa.

Risto Kauppinenentinen kirurgian ylilääkäri
Jukka Valanneentinen anestesiologian ja tehohoidon ylilääkäri, professori hc.