Lahden stadionilla kuuluu tasainen puheensorina. Muutama norjalainen hurraa kärjessä paahtavalle Johannes Kläbolle . Nuori hurja temmeltää voimansa tunnossa mäkiä ylös.
Näyttää ja kuulostaa siltä, että parisprintissä taistellaan enää hopeasta.
Yht’äkkiä mies Ylitorniolta saa taas kerran myötätuulen selkänsä taakse. Tunnelma sähköistyy hetkessä. Suomen liput ottavat taas ylivallan Salpausselän kisakatsomossa.
Sami Jauhojärvi on säästänyt voimia viimeiselle osuudelle ja lähettää Iivo Niskasen matkaan iskuetäisyydellä Norjasta. Konkari villitsee yleisöä viuhtomalla käsiään täyden katsomon edessä. Hän tietää, että jättipotti on lähellä.
Pauhu voimistuu. Niskanen kuroo Emil Iversenin etumatkan kiinni Intiaanikukkulan laella ja masentaa Italian ja Venäjän. Suomalaiskaksikon nuorempi olympiavoittaja näyttää vahvalta. Voittajalta.
Viimeiseen laskuun Niskanen työntää valtavan vauhdin ja huutava Jauhojärvi juoksee täyttä karkua vieressä.
Sitten kolahtaa.
Sitä seuraa kohahdus ja viiltävä hiljaisuus. Hyvästi mestaruus!
Niskanen ylittää maalilinjan kolmantena ja ärisee. Voimasanat pulppuavat suusta ja mies etsii katseellaan Iverseniä. Mitä menit tekemään!?
Iversenin paniikinomainen ladunvaihto Niskasen eteen ratkaisee kisan. Molemmat kaatuvat.
Venäjä ja Italia karkaavat, Suomelle jää pronssi. Se ei tunnu miltään.
Myöhemmin Suomen päävalmentaja Reijo Jylhä paljastaa, että Iversen itkee urheilijoiden alueella tv-kameroilta piilossa kuin pikkulapsi. Raivostunut Niskanen rauhoittuu hieman ja käy paiskaamassa norjalaisen kättä.
Joku pitää huolen siitä, ettei miehen kommentteja kuulla heti kisan jälkeen. Luultavasti ne olisivat olleet turhan hapokkaita.
Ensi töikseen Niskanen käy katsomassa kolarin juryn huoneessa valmentaja Olli Ohtosen kanssa. Myös Iversen on paikalla, mutta läppä ei lennä. Protesti tuntuu turhalta, koska Suomi ei voita sillä mitään. Asiantuntijat, hiihtokansasta puhumattakaan, ovat sitä mieltä, että vika oli Iversenin. Tulosliuskaan kirjoitetaan 1. Venäjä, 2. Italia, 3. Suomi ja 4. Norja.
Vihdoin Suomen kaksikko saapuu kansainvälisen lehdistön eteen. Muut mitalistit ovat jo paikalla. Kuumottava tilanne saa jopa mainion haastattelijan Jesse Väänäsen sekoamaan sanoissaan. Hän on kysyä Niskasesta, Iversenistä ja nyrkkeilyhanskoista, mutta kuti jää piippuun.
- Kun tulin maaliin, olin hyvin vihainen, Niskanen toteaa ilmeettömänä ja tuijottaa vuoroin pöytään, vuoroin kattoon.
Seuraa kymmenien kysymysten tulva. Vastauksissaan Niskanen yrittää jo suunnata katsetta eteenpäin. Mies ei suostu haukkumaan Iverseniä, jonka kanssa hänellä on vielä monta kamppailua edessä. Ei tosin Lahdessa, sillä sunnuntain antisankari ilmoittaa lähtevänsä kotiin kesken kisojen.
Norjan maajoukkueen päällikkö Vidar Löfshus pyytää julkisesti anteeksi suomalaisilta.
Ankaran hiillostuksen jälkeen Niskanenkin myöntää, että sunnuntaista jää jossiteltavaa. Ehkä olisi pitänyt pelata varman päälle ja valita ulkokaarre.
Vieressä Jauhojärvi sanoo, että sisäpuoli oli auki. Hän antaa astetta kovempia lausuntoja.
- Näitä on nähty ennenkin. Milloin siellä on ollut svedupellejä edessä sun muuta, mies tykittää.
Konkari on täynnä energiaa. Jauhojärvi ymmärtää suurten tarinoiden voiman ja tuntuu jopa nauttivan tilanteesta. Tunteiden vuoristorata on ohi, mutta show jatkuu.