Suomi loukkasi tyttärestään huolestuneen helsinkiläisnaisen sananvapautta ja rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta, linjaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). Nainen epäili tyttärensä joutuneen hyväksikäytetyksi.
Jutussa nainen oli saanut kunnianloukkaustuomion. Hän oli kertonut sosiaalityöntekijälle, että hänen tyttärensä isä on saattanut käyttää lasta seksuaalisesti hyväkseen. Nainen oli ilmaissut toistamiseen huolensa, sen jälkeen kun poliisitutkinnassa todisteita rikoksesta ei löydetty.
EIT:n tuomion mukaan suomalaisviranomaiset eivät ottaneet riittävästi huomioon tarvetta suojella tytärtä. Tasapainottelu tässä sekä isän suojaamisessa vääriltä epäilyiltä epäonnistui. Nainen kävi sosiaalityöntekijän kanssa luottamuksellisen puhelinkeskustelun, ja häntä kohdeltiin kohtuuttomasti.
Ennen EIT:tä tapaus oli käynyt läpi hovioikeuden suullisen käsittelyn.
"Vain yksi vastaava tapaus"
Oikeusneuvos Päivi Hirvelä korkeimmasta oikeudesta pitää tyttärensä hyväksikäytöstä huolestuneen äidin tapausta yksittäistapauksena suomalaisessa oikeuskäytännössä. Hänen mukaansa ihmisoikeustuomioistuin on tosin kerran aiemmin antanut Suomelle vastaavanlaisessa tapauksessa langettavan tuomion.
Hän ei muista, että muita vastaavia tapauksia Suomesta olisi edennyt EIT:hen näiden kahden tapauksen lisäksi.
- Pidän poikkeuksellisena sitä, että syyttäjä on lähtenyt tapauksessa liikkeelle kunnianloukkauksesta. En voi kuvitella, että tämä olisi Suomessa tyypillistä, Hirvelä sanoo.
Hirvelän mukaan Suomen muissa aiemmissa sananvapausjutuissa on usein ollut kyse siitä, että oikeusistuimet eivät ole ymmärtäneet sananvapautta toiseksi suojeltavaksi oikeushyväksi.
- Tyypillisesti oikeusistuimet lähtivät hyvin ponnekkaasti suojaamaan yksityisyyden suojaa ja unohtivat käsitellä sananvapautta, Hirvelä sanoo.
Hänen mukaansa oikeusistuimet ovat kuitenkin petranneet sananvapausasioissa.
- Tässä on tapahtunut selkeä parannus ja suomalaiset tuomioistuimet ovat oppineet asian hyvin.