Mihin katosi tuppisuukansa, joka ei osannut näyttää tunteitaan? Tämän päivän some-suomalainen ei ole hiljaa, vaan huutaa verkossa niin suureen ääneen ja estotta, että poliisiakin hirvittää.
Vielä neljä vuotta sitten puolet suomalaisista 15–30-vuotiaista kohtasi vihapuhetta verkossa. Tuore tutkimus todistaa, että nyt siihen törmää kolme neljästä (LK/PS 27.2.). Tässä tapauksessa vihapuheeksi määritellään se sosiaaliseen mediaan tuotettu sisältö, missä hyökätään ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan vihamieliseen tai halventavaan tyyliin.
Verkkovihapuhe on yleistynyt muissakin länsimaissa, muttei välttämättä niin paljon kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksan ja Iso-Britannian nuoret kohtaavat vihapuhetta selvästi vähemmän.
Tutkijoiden mukaan tämä johtuu sanktioista. Suomi kohtelee viharikoksiin syyllistyneitä huomattavasti hellemmin kuin Saksa, missä vihapuhetta ja varsinkin rasistista vihapuhetta pidetään vakavana rikoksena, josta seuraa ankara tuomio.
Asenne-eroja selittää pitkälle Saksan historia. Siellä ei ole unohdettu sitä, mihin vihan lietsominen voi johtaa, jos siihen ei puututa päättäväisesti ja ajoissa.
Vihapuheen vaarallisin puoli on se, että siihen turtuu. Nettisolvaaminen on ollut Suomessa jo pitkään niin tavallista, että yhä useampi ohittaa sosiaalisen median avoimen rasistiset ja usein myös uhkaavat törkysisällöt olankohautuksella.
Se, mikä oli vielä muutama vuosi sitten noloa ja moukkamaista käytöstä, on nyt hiljaisesti hyväksyttyä touhua. Takavuosina rasisteilla oli tapana huudella törkeyksiään julkisesti korkeintaan kasvottoman nimimerkin takaa, mutta tämän päivän rasisti ei pelkää tehdä samaa nimellään ja kasvoillaan.
Oudoksi asian tekee se, että viranomaisilla ei näytä olevan keinoja puuttua asiaan. Vaikka laki tuntee rasismirikoksen, siihen puututaan harvoin. Kiinni jäämisen riski on olematon.
Amnesty Internationalin mukaan vihan- ja pelonlietsontaan perustuva ”me vastaan ne”-retoriikka on levinnyt laajimmalle sitten 1930-luvun, jolloin seurauksena oli natsi-Saksan käynnistämä maailmansota. Ihmisoikeusjärjestö syyttää tästä populistipoliitikkoja, jotka haalivat äänestäjiä tarjoamalla vaarallista politiikkaa ja liian helppoja vastauksia ratkaisuksi talouden ja turvallisuuden ongelmiin.
Vaaran merkit ovat olleet jo pitkään kaikkien nähtävillä. Nyt on korkein aika reagoida niihin.