Pääkirjoitus

Ei uutta ruo­ka­rin­ta­mal­ta

Suomi on yhä yksi läntisen Euroopan kalleimmista ruokamaista, eikä asemamme ole jatkossakaan uhattuna – halpuutuksista huolimatta.

Suomi on ja pysyy läntisen Euroopan kalleimpana ruoka- ja juomamaana – viljelijöiden kammoamasta halpuutusvillityksestä huolimatta.

Tilastokeskuksen uunituoreen kuluttajahintavertailun mukaan Suomen kuluttajahinnat ovat ruoan osalta viidenneksen korkeammat kuin EU-maissa keskimäärin. Alkoholi on asia erikseen. Siinä Suomi on maanosan ykkönen EU:n keskiarvoa 70 prosenttia korkeammilla hinnoillaan.

Kalliimpaa ruokaa myydään vain muissa pohjoismaissa sekä Sveitsissä ja Itävallassa. Kallein on Tanska, missä ruoka maksaa tuplasti sen mitä EU:n halvimmassa maassa Puolassa, missä tosin tulotasokin on toinen. Se ei ole ainoa selitys, sillä läntisen Euroopan vauraimmista maista esimerkiksi Saksa ja Hollanti sijoittuvat ruoan hinnassa lähelle EU:n keskiarvoa.

Erityisen kallista Suomessa ovat viljatuotteet, liha, vihannekset ja hedelmät. Halvinta – silti kallista – ovat öljyt, rasvat ja kala.

Suomi on sijoittunut ruokavertailun kalleuskastiin koko 2000-luvun ajan, eikä asemaamme näytä uhkaavan mikään. Syytkin ovat entiset.

Siinä, missä Keski-Euroopan maissa on paljon asukkaita pienellä alueella, Suomessa asukkaita on vähän isolla alueella. Tällainen toimintaympäristö ei houkuttele markkinoille uusia, ulkomaisia yrittäjiä, vaikka saksalainen Lidl onkin todistanut, että tilaa löytyy, jos sen vain ottaa.

Syytä löytyy toki myös verotuksestamme. Alkoholin korkea verotus on sosiaalipoliittinen valinta, mutta ruoan kiskuriverotuksen – yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin EU:n keskiarvo – takana on valtion tyhjä kirstu. Tosin arvonlisävero oli korkea jo silloin, kun kirstu ei ollut tyhjä.

Vaikka ruoka on Suomessa yhä kallista, on se ollut kalliimpaakin. Vielä 2008 elintarvikkeiden hintataso oli Suomessa neljänneksen yli EU:n keskitason. Tuolloin Suomi oli jopa Ruotsia kalliimpi ruokamaa, kun tilanne on nyt päinvastoin.

Osasyy hintatason laskuun löytyy kauppaketjujen välille virinneestä kilpailusta, joka toki on yhä vaatimatonta useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Ruoan ja alkoholittomien juomien hinta laski Suomessa 2014–15 lähes kahdella prosentilla ja kuluvana vuonna lasku on jatkunut 1,5 prosentin verran.

Alan asiantuntijat arvioivat, että suurimmat ruoan hinta-alet on nyt nähty ja hinta tulee jatkossa pysymään nykyisellään tai nousemaan. Kuluttajien keskinäisissä veikkauksissa pienin kerroin on jälkimmäisellä vaihtoehdolla.