Britannian lähtö EU:sta luo Euroopan tiedeyhteisöön uuden kilpailutilanteen, josta moni maa aikoo hyötyä.
–On ollut sellaista keskustelua, että täkäläisille tutkijoille voisi avautua tilaisuuksia lähteä jatkamaan uraa muihin maihin, sanoo professori Arttu Rajantie Lännen Medialle.
–Esimerkiksi Irlanti ja Ranska ovat korkealla tasolla antaneet sellaista viestiä. Mutta toistaiseksi näyttää siltä, että jos ihmisiä houkutellaan, se tapahtuu vielä aika matalalla tasolla.
Teoreettista fysiikkaa Imperial Collegessa
Rajantie työskentelee teoreettisen fysiikan professorina arvostetussa Imperial Collegessa keskellä Lontoota. Hän on aitiopaikalta seurannut, miten epätietoisuus brexitin seurauksista jäytää Britannian tiedeyhteisöä.
Ainakin teoriassa brexit merkitsee Britannian eroa myös EU:n tiedeohjelmista. Pääministeri Theresa May on väläyttänyt erityisjärjestelyjä, mutta toistaiseksi mitään varmuutta tai edes uskottavia lupauksia siitä ei ole. Rajantien mukaan brittitutkijoita huolettaa eniten tutkimusyhteistyön vaikeutuminen.
–EU rahoittaa paljon monenvälisiä hankkeita. Sellaista järjestelmää ei pysty rakentamaan, ellei ole yhteistä rahoituspottia. EU:ta on kritisoitu paljon rahoituksen byrokraattisuudesta, mutta toisaalta rahoituksen saamisessa on paljon painotettu laatua. Se on ollut eduksi Britannialle, koska täällä on monia Euroopan parhaita yliopistoja, Rajantie selittää.
EU-rahoitus on ollut merkittävää
Esimerkiksi Rajantien omalla laitoksella EU:n osuus tutkimusrahoituksesta on 20–25 prosenttia. Se ei ratkaisevan paljon, mutta merkittävästi.
Rajantie kertoo, että monet kollegat ovat alkaneet pohtia muuttoa muualle. Ajatus on alkanut pyöriä myös suomalaisprofessorin mielessä.
–Kaksi vuotta sitten olisin sanonut ehdottomasti ei, hän hymähtää.
Hän myöntää miettineensä, miten perheen kouluikäiset lapset selviytyisivät muutosta toiseen maahan. Englantilaiseksi Rajantie ei halua muuttua.
–Jos tilanne menisi siihen, että pitäisi hakea Britannian kansalaisuutta, en ole varma haluaisinko edes jäädä, hän pohtii.
Brittien liikehdintä on pantu Suomessa merkille
Brittiosaajien liikehdintä on pantu Suomessa merkille, sanoo Turun yliopiston vararehtori, professori Kalle-Antti Suominen . Hän ei kuitenkaan usko, että suomalaiset yliopistot voisivat lähteä rekrytointikilpaan.
–Meillä on ollut aika merkittäviä määrärahaleikkauksia ja nyt mahdollisesti tulee kulujen kasvua uusista palkkaratkaisuista. Siinä tilanteessa on vaikea irrottaa resursseja, vaikka haluttaisiin osaavia ihmisiä rekrytoida, Suominen valittelee.
Hän pitää brexitiä tappiona eurooppalaiselle tiedeyhteisölle. Toisaalta Suominen muistuttaa, että EU:n tiedepooli ei ole rajattu vain jäsenille. Mukana ovat esimerkiksi Sveitsi ja Israel, joten mikseivät brititkin voisi jatkaa. Toistaiseksi brexitin vaikutuksia ei ole Turussa juuri nähty. Suomisen mukaan esimerkiksi brittiläisten osuus tutkijahauissa ei ole kasvanut.
Oulun yliopistossa näin on käynyt, kertoo tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi . Brittihakijoiden osuus näkyy esimerkiksi yliopiston Tenure Track -ohjelmassa, jonka kautta Ouluun palkataan tutkijoita etenemään aina professoriksi asti.
–On alkanut näkyä merkkejä, että etsitään tutkimuspaikkoja Britannian ulkopuolelta. Tämä ei varmasti ole vielä mikään massaliike, mutta jotain signaaleja on. Jopa niinkin mahtavissa yliopistoissa kuin Cambridgessä epävarmuus omasta urasta on ilmassa, Pihlajaniemi kertoo.