Puolustusministeri Jyri Häkämies määritteli Washingtonissa syyskuussa 2007 vieraillessaan Suomen kolmeksi suurimmaksi turvallisuushaasteeksi Venäjän. Ulkoministeri Alexander Stubb puolestaan piti puheessaan vuoden 2008 suurlähettiläspäivillä päivämäärää 080808 historiallisena kansainvälisen politiikan käännekohtana, jolloin Venäjä oli Georgiaan hyökkäämällä osoittautunut aggressiiviseksi suurvallaksi. Tämän vuoksi Suomen piti hänen mielestään harkita Nato-jäsenyyttä.
Nämä puheenvuorot olivat ensimmäisiä hallitustason ulostuloja siinä propagandassa, jolla Suomen yleistä mielipidettä on pyritty muokkaamaan Venäjä-vastaiseksi ja Nato-myönteiseksi.
Ei Venäjä vuonna 2007 uhannut Suomen turvallisuutta, eikä uhkaa nytkään. Georgian sota ei alkanut 8.8.2008 eikä se alkanut Venäjän hyökkäyksellä, vaan edellisenä päivänä, jolloin Georgia lähetti joukkonsa Etelä-Ossetiassa kansainvälisen sopimuksen nojalla olleiden venäläisten rauhanturvaajien kimppuun. Vuosien propaganda on tehnyt tehtävänsä. Jopa Ylen TV-uutisten 7.8. julkaisemassa uutisjutussa tosiasiat olivat kääntyneet päälaelleen.
Suomella on ollut asialliset kahdenväliset suhteet Venäjään ennen muuta sen vuoksi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pitänyt tiivistä yhteyttä presidentti Vladimir Putiniin .
Euroopan unionissa Suomi on kuitenkin profiloitunut niiden maiden joukkoon, jotka ovat ajaneet tiukkaa Venäjän vastaista linjaa. Kun pakotteet Itä-Ukrainan tapahtumien perusteella asetettiin, pääministeri Stubb piti itsestään selvänä, että Suomi kuului ”keskikastiin”. Kaiken järjen mukaan Suomen olisi tullut kannattaa mahdollisimman lieviä pakotteita senkin vuoksi, että kärsimme niistä muita jäsenmaita enemmän.
On outoa, että Suomi edelleen kuuluu tiukkoja EU-pakotteita kannattavien maiden joukkoon, vaikka useassa muussa jäsenmaassa on valmiutta niiden lieventämiseen.
Suomen hallituksen tulisi huomata, että maailma on muuttunut. Ukrainan kriisin puhjetessa Yhdysvallat painosti Euroopan unionia kovalle Venäjän vastaiselle pakotelinjalle. Nyt on ilmeistä, että presidentti Donald Trump pitäisi suotavana EU:n aloitteellista toimintaa, jolla pakotteita voitaisiin ryhtyä keventämään.
Lapille Venäjän, EU:n ja Suomen palaaminen keskinäisen yhteistyön tielle on erityisen tärkeää. Yksi konkreettinen kysymys on rautatieyhteyden avaaminen Sallan ja Kantalahden kautta Murmanskiin. Tätä kautta meille avautuisi yhteys Venäjän koko rautatieverkkoon, millä olisi suuri merkitys Lapin ja koko pohjoisen Suomen matkailulle ja muulle talouselämälle.