Suomalainen elinkeinorakenne, työmarkkinat ja yhteiskuntamalli ovat merkittävien muutosten edessä tulevina vuosina. Vaikka kyseessä on usein (väärin) käytetty fraasi, voidaan 2020-luvulle tultaessa puhua aidosti toisesta teollisesta vallankumouksesta, joka mullistaa tuotannon ja palvelut tavalla, joka vastaa 1800-luvun murrosta.
Ilmiö liittyy ennen muuta digitalisaatioon ja robotisaatioon, jotka toisaalta tuhoavat paljon perinteisiä tapoja tehdä työtä sekä monia työpaikkoja, mutta yhtäältä luovat aivan uudenlaisia työtehtäviä ja ammatteja. Tämä murros nähdään valitettavan usein ainoastaan sen mukanaan tuomien uhkien kautta, vaikka sitä pitäisi tarkastella nimenomaan uusien mahdollisuuksien aikakautena. Miten perustyöstä vapautuva kapasiteetti/työvoima (mieluummin) hyödynnetään tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla?
Talouden ja työmarkkinoiden murrosajat luovat aina voittajia ja häviäjiä. Niin todellisia kuin kuviteltuja.
Poliittinen kehitys Euroopassa ja Yhdysvalloissa taas kertoo, miten kivulias muutos työmarkkinoilla yhdistettynä toimeentulon epävarmuuteen voi osaltaan vahvistaa tilausta populismille. Tämän populismin pohjana on muutoksen tarpeen kiistäminen ja lupaus paluusta vanhaan maailmaan. Siellä asioilla oli perinteiset paikkansa ja maailma oli yksinkertaisimmin hahmotettavissa kuin nykyään.
Entiseen ei ole paluuta ja siksi populisteilla on tarjota vain vähän todellisia vastauksia. Vapaakaupan vastaiset näkemykset, vetäytyminen kansainvälisestä yhteistyöstä tai ulkomaalaisiin kohdistuvat sanktiot eivät tule luomaan uutta hyvinvointia, vaan pikemminkin hävittämään sitä markkinoiden kutistuessa. Monissa valtioissa ollaan valitettavasti palaamassa protektionismin aikaan.
Edellä kuvatuista syistä rohkea työmarkkinoiden uudistaminen on nyt erityisen tärkeää. Rakenteita on joustavoitettava ja luotava edellytyksiä uudenlaiselle taloudelliselle toiminnalle. Tähän kuuluu esimerkiksi jakamistalouden innovaatioiden integroiminen osaksi yhteiskuntaa.
Vain uusilla mahdollisuuksilla voidaan reagoida perinteisen työn katoamiseen. On tärkeää varmistaa, että usein parjattu ammattiyhdistysliike on myös mukana muovaamassa tämän uuden työn sääntöjä. Vain näin voimme luoda aitoa osallisuutta päätöksiin ja lisätä uusien toimintamallien hyväksyttävyyttä ihmisten keskuudessa.
Teollistumisen pelättiin aikanaan lisäävän työväestön kurjuutta entisestään, mutta toisin kävi. Yksi pääsyy positiiviselle muutokselle oli poliittisen demokratian laajeneminen puoluelaitoksen ja ammattiyhdistysliikkeen kautta.