Suomen Pankki ja OP-Pohjola julkaisivat pari viikkoa sitten arvionsa Suomen taloudesta. Molempien pääviesti kertoi siitä, että talous kasvaa vihdoin ja työttömyys alenee. Suomen suunta on muuttunut ja olemme siirtyneet kasvu-uralle. Nyt on voimistettava myönteistä kehitystä, jotta yhä useampi saisi töitä.
Lapissakin myönteinen kehitys on näkyvissä. Työttömien määrä väheni tilastojen mukaan vuodessa kymmenen prosenttia. Yhtenä kasvun veturina toimii matkailu. Jututin tällä viikolla kahta rovaniemeläistä taksiautoilijaa. Molemmat kertoivat, että heille on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi. Taksimatkojen määrää voidaan pitää yhtenä taloussuhdanteen mittarina.
On tärkeää , että talous- ja työllisyyspolitiikan rinnalla pidämme kuitenkin esillä myös eriarvoistumisen hillitsemistä. Kaikista suomalaisista tulee huolehtia. Ikäihmisille, lapsille ja kaikille niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn perusteella voi osallistua työelämään, tulee turvata inhimillisen elämän edellytykset. Julkisuudessa on käytetty myös puheenvuoroja, että perustuslakia tulisi muuttaa siten, että toimeentuloa ei tulisi enää tulevaisuudessa taata kaikille. Olen tästä jyrkästi eri mieltä.
Ennen joulutaukoa eduskunta päätti vuoden 2017 budjetista. Budjetin tavoitteena on tukea Suomen talouden elpymistä ja työllisyyden parantumista. Vain siten voidaan turvata julkiset palvelut ja sosiaaliturvan rahoitus, jotta heikoimmista pystytään pitämään huolta myös tulevaisuudessa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta teki talousarvioon määrärahamuutoksia noin 40 miljoonaa eurolla. Ne suunnattiin mm. syrjäytymisen ehkäisyyn, varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadun vahvistamiseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, viennin ja matkailun edistämiseen sekä liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin.
Ensi vuonna palkan ja eläkkeiden verotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan monin eri tavoin. Keskustan ajama yrittäjävähennys astuu voimaan vuoden alusta. Maksuperusteinen arvonlisävero merkitsee sitä, että yrittäjien ei enää tarvitse maksuja odotellessa lainata valtiolle.
Erityisen kipeitä ovat koulutus- ja opintotukileikkaukset. Elokuun alusta korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee.
Toisen asteen opiskelijoilla tuki kuitenkin nousee. Samalla kaikki opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Osalla opiskelijoilla käytettävissä olevat tulot jopa kasvavat. Erityisesti yleiseen asumistukeen siirtymisen myötä tuki kohdistuu jatkossa niille opiskelijoille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ne pariskunnat, joista toinen opiskelee ja toinen käy töissä, häviävät hieman. Eduskunta hyväksyi opintotukilakia koskevassa mietinnössä keskustan edustajien ajaman ponnen, joka kehottaa hallitusta selvittämään opintotuen huoltajakorotuksen käyttöönottoa.
Arkisten huoliemme keskellä meidän on kuitenkin syytä iloita monista myönteisistä asioista, joita tapahtuu nyt isänmaassamme Suomessa kuin toivottavasti myös henkilökohtaisessa elämässämme. Usein emme huomaakaan olla kiitollisia kaikista niistä tärkeistä asioista, joita meillä on ympärillämme. Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta!
