Suomen lentolippujen korkeasta hintatasosta on käyty vilkasta keskustelua jo vuosien ajan. Viimeksi Finavia on vastannut valituksiin kertomalla, että lentolippujen reaaliset hinnat ovat laskeneet Suomessa 90-luvun alun jälkeen. Tämä on toki erittäin hyvä uutinen, mutta globaalisti lentolippujen hinnat ovat romahtaneet. Reilussa 40 vuodessa lentolippujen hinnasta on sulanut noin 70 %.
Kilpailun lisääntyminen ja lippujen halpuutus ovat johtaneet globaalisti siihen, että samassa ajassa lentomatkustajien määrä on viisinkertaistanut. Koko alan vahvan kehityksen suurimpana vaikuttimena on pidetty juuri kilpailun lisääntymistä. Seuraava pelkistys kuvaa tilannetta hyvin: ennen vanhaan lentolippujen hinnat olivat pilvissä ja matkustajamäärät maissa, nykyään lippujen hinnat on maissa ja lentomatkustajien määrä pilvissä.
Suomen lentolippujen historiallisesta hintakehityksestä ei ole julkaistu erillistä tutkimusta, mutta jos lippujen hinnat tosiaankin ovat romahtaneet, miksi Suomen kotimaan lentoliikenne ei ole kehittynyt laisinkaan 25 vuoteen? Globaalisti lentomatkustajien määrä on kasvanut noin 5 % vuodessa, mutta Suomen kansallisissa strategioissa on jopa ennustettu matkustajamäärien laskua.
Miksi globaali kasvuala ei voi hyvin Suomessa ja onko Suomi pysynyt sittenkään mukana lentoliikenteen hintakilpailussa? Ja mikä on Finavian ja Finnairin rooli tässä karmeassa yhtälössä? Kahdessakin kansainvälisessä vertailussa Suomen lentolippujen hinta on nimittäin osoittanut yhdeksi maailman kalleimmista. Erityisesti Suomen kotimaan lentäminen on ökyhintaista muihin maihin verrattuna.
Olisi mielenkiintoista nähdä lentolippujen historiallinen hintakehitys myös Suomesta, mutta huomattavasti mielenkiintoisempi vertailukohta on nykyhetki suhteessa muihin maihin ja ennen kaikkea suunnitelma siitä, miten Suomi pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa.
Lentoliikenteen merkitys kansantaloudelle, maan kansainvälistymiselle sekä erityisesti ulkomaankaupalle on kriittinen. Samalla kun lentomatkustamisen määrä on kasvanut globaalisti 50-luvulta moninkertaiseksi, on maailmankaupan arvo satamiljoonaakertaistunut. Tämä korrelaatio ei ole sattumaa: monet kansainväliset tutkimukset ovat nostaneet lentoliikenteen yhdeksi talouskasvun päädraivereista. Suomessa lentoasemien aluetaloudellinen vaikutus on noin 8 miljardia euroa vuodessa. Paljonko se olisi, jos lentoliikenne kasvaisi muun maailman tahtiin?
Kalliilla lentolipuilla on suora vaikutus Suomen vientituloon ja kansainvälisen matkailun kehittymiseen. Lapin kansainvälinen matkailu on kasvanut 6,5 % vuodessa viimeisen 25 vuoden ajan. Kasvu olisi moninkertaista, mikäli lentomatkustaminen kasvaisi samaan tahtiin matkailun kehittymisen kanssa.
Uskomattomimmalta tässä kaikessa kuitenkin tuntuu, että Kemi-Tornion lentoasemaa ollaan edelleen Finavian toimesta lakkauttamassa, vaikka alueella synnytetään noin 8 % Suomen vientitulosta. Tällä hetkellä muutaman tunnin kokoukseen saapuminen päämarkkinoilta Meri-Lappiin kestää noin 3,5 päivää. Sellaiset aikataulut eivät edistä matkustamista tai vientituotteiden myyntiä. Finavian ja Finnairin epäterveen monopolin vuosikymmeniä kestänyt suojelu tulee todella kalliiksi kansantaloudellemme ja se on lopetettava.