Viime perjantaina nukkui pois yksi mielenkiintoisimman poliittisen uran tehneistä suomalaispoliitikoista, presidentti Mauno Koivisto . Hän nousi presidentiksi ilman päivänkään kansanedustajakokemusta. Koivisto ei kiipinyt perinteisessä herrahississä, mutta sovitti askelmerkkinsä oikein ja otti omansa. Poliittisena pelaaja Koivisto veti vertaa jopa Kekkoselle.
Mauno Koivisto otsakiehkuroineen, rikkinäisine sukkineen ja fundeeraamisineen tuotteisti itsensä televisioajan alkuvuosina paremmin kuin kukaan muu. Mitä ankeammat ajat Suomen tasavallassa koettiin, sitä varmemmin Koivisto kasvoi korkoa Suomen Pankissa sen pääjohtajana.
Kekkosen väistyttyä Koiviston noste vuoden 1982 vaaleissa oli murskaava. Muilla ei ollut mitään jakoa.
Todennäköisesti Koivisto teki uravalintansa heti sodan jälkeen, niin määrätietoisesti hän toimi. Tohtorintutkinto, kielten ja historian opiskelu sekä nousu sosiaalidemokraattien talousmiesten ykköskaartiin oli johdonmukaisen työn tulos.
Sosiaalidemokraatit ja SKDL taistelivat rajusti vallasta ja vasemmiston hegemoniasta 1940-luvulta aina 1970-luvulle. Koiviston vastinparina ja taistelukumppanina laitavasemmistossa touhusi muuan kivityömies Aarne Saarinen , SKP:n puheenjohtaja.
Sodassa Koivisto palveli Törnin joukoissa, Saarinen Ässärykmentissä. Kovin olivat toisenlaiset sen ajan vasemmistojohtajien taustat tähän maailmaan verrattuna. Niitä kokemuksia ei kannata romantisoida, mutta historia tulee tuntea.
Sota jätti jälkensä Koivistoon niin kuin moneen muuhunkin rintamamieheen. Presidenttinä Koivisto vältti viimeiseen asti ulko- ja turvallisuuspoliittisia riskejä ja konflikteja.
Presidentti Koivisto lienee ainoa presidentti maailmassa, joka on mennyt pikakiväärin kanssa sekä itään että länteen. Jatkosodassa hän toimi pikakivääriampujana. Samanlaisen venäläisen pikakivääri ”Emman” hän vei näytille Ruotsiin julkistaessaan kirjansa Ung Soldat . Olen varma, että Koivisto halusi viestiä enemmän rauhan aatetta kuin sotauhoa. Saattoi hänen viestistään löytää myös pienen näpäytyksen ruotsalaisille, jotka niin mielellään neuvovat kaikessa.
Koivistolaista linjaa osoitti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö viime kesänä Kultarannassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa. Kun Ruotsin entinen kokoomuslainen puolustusministeri arvosteli suomalaisia siitä, että tapaamme Venäjän johtajia, sanoi Niinistö, että kuvitelkaa Ruotsissa, että Norjan paikalla olisikin Venäjä. Se vastaus ei parsimista tarvinnut.
Presidentti Koivisto muistutti aikoinaan siitä, ettei pidä provosoitua, jos provosoidaan. Ei pidä myöskään turhan takia provosoida. Toukokuun lopulla käynnistyy suurin eurooppalainen ilmasotaharjoitus Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Yli sata sotakonetta lentää pohjoisen taivaalla.
Yhdysvaltalaiset upseerit tekivät esityksen, että pahamaineiset B52-pommittajat tulisivat lentämään myös Suomeen. Onneksi hälytyskellot soivat ja hanke estettiin. Vuosi sitten Rissalan ilmasotaharjoitukseenhan Yhdysvaltain upseerit kutsuivat itse itsensä kansalliskaartin koneineen.