Tiiviin vaalikevään jälkeen istuntotauko oli paikallaan, mutta nyt helteiden väistyttyä myös poliittinen syksy alkaa viriämään. Kesällä oppositio haastoi hallitusta siitä, onko hallitusohjelma rakennettu riittävän vankalle perustalle. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan hallituksen on korjattava talousohjelmansa perusta tai muutoin konkurssi uhkaa valtion taloutta.
Orpo voi nukkua yönsä hyvin Rinteen ollessa hallituksen ruorissa, sillä hallitukselle julkisen talouden tasapaino on iso ankkuri, jota seurataan tarkasti. Talouskasvu perustuu työllisyyden kasvuun, jonka tärkeimmät lähteet ovat innovaatiot ja osaaminen sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostukset. Korkeakoulutuksen saaneiden työmarkkinoille tuloa nopeutetaan.
Hallitus on asettanut itselleen kovan tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta vuoteen 2023 mennessä. Tämä edellyttää 60 000 työllistä lisää. Keinovalikoima on laaja: ikääntyvien ja vaikeasti työllistyvien työllisyyttä lisätään, työttömyysjaksoja lyhennetään, palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi ja paikallista sopimista edistetään hakemalla joustavuuden ja turvan tasapainoa.
Viime vaalikaudella työllisyyttä yritettiin parantaa porkkanoiden sijaan keppilinjalla, ja eniten kritiikkiä sai ansaitusti aktiivimalli, joka kohteli työttömiä epäoikeudenmukaisesti. Rinteen hallituksen toimesta aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet poistetaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.
Paljon kiitosta saaneet kuntakokeilut työllisyyspalveluissa päätettiin lopettaa Sipilän hallituksessa. Tässäkin ruoria reivataan toiseen suuntaan, ja kuntien roolia työllisyyspalveluissa vahvistetaan. Lisäksi otetaan käyttöön työllistämiseteli, osatyökykyisten työllistymisen kynnystä madalloitetaan ja samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan.
Suomi aloitti EU:n puheehjohtajuuskauden heinäkuun alussa. Piskuisena maana on tärkeää, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Meillä on kansakuntana vahva arvopohja, josta moni maa voi ottaa oppia.
Ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, demokratia, rauha, vapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat punainen lanka johtaessamme Euroopan unionia. Meille lappilaisille on tärkeää, että Suomi tavoittelee keskeistä roolia arktisessa politiikassa EU:ssa ja laatii uuden arktisen politiikan strategian.
Säätytalolla aseteltiin reunakivet myös sisäisen turvallisuuden osalta. Hallitus antaa sisäisen turvallisuuden selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä. Poliisien määrää nostetaan 7 500:een, mikä tarkoittaa 300 poliisin lisäystä. On tärkeää, että poliiseja on riittävästi myös Lapin laajoilla selkosilla.
Puolustuspolitiikassa iso kysymys kuluvalla vaalikaudella on Hornet-kaluston suoritukyvyn korvaaminen täysimääräisesti. Hankintasopimus tehdään 2021.
Sosiaali- ja terveydenhuollon saralla säädämme lakiin sitovan hoitajamitoituksen ja toteutamme hoitotakuun. Vähennämme lapsiperhe- ja eläkeläisköyhyyttä ja tässä ensiaskeleita on jo otettu korottamalla pienimpiä eläkkeitä ja perhe-etuuksia.
Käynnistämme sosiaaliturvauudistuksen. Annamme vammaispalvelulain ja kokeilemme kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Työsarkaa siis riittää taas syksyn koittaessa.