Lähdin mukaan poliittiseen toimintaan viisikymmentä vuotta sitten opiskellessani Helsingin yliopistossa.
Vaikka olin kasvanut keskustalaisessa kodissa, puoluevalintani ei ollut itsestäänselvyys. Liityin keskustaopiskelijoihin ennen muuta sen vuoksi, että Keskustapuolue oli Urho Kekkosen , Ahti Karjalaisen , Martti Miettusen ja Johannes Virolaisen johdolla kehittänyt vahvaa kehitysaluepolitiikkaa.
Lähdin puolustamaan Lappia, joka menetti väestöään Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Pyrin vaikuttamaan siihen, että nuoret voisivat opiskella ja saada työtä omalta kotiseudultaan.
Vuodesta 1970 alkaen pääsin vaikuttamaan Lapin ja Suomen tulevaisuuteen poliittisen toiminnan ytimestä, kun tulin valituksi kansanedustajaksi.
Niissä vaaleissa Keskusta koki siihenastisen historiansa suurimman vaalitappion. Sen jälkeen käynnistyi voimakas aatteellinen työ, jossa yhdistimme toisiinsa alkiolaisen ihmisyysaatteen ja vihreät ympäristöarvot. Aluepolitiikasta tuli puolueen politiikan ydin. 1980-luvun lopulla Keskusta nousi Suomen suurimmaksi puolueeksi.
1980-luvun lopulta alkaen Keskustassa on käyty suuntataistelua. Tuolloin mukaan tuli Olli Rehnin johdolla uusi nuorten sukupolvi, joka ryhtyi muuttamaan Keskustaa liberaalipuolueeksi.
Vuoden 2010 he tässä onnistuivat. Mari Kiviniemi ja Timo Laaninen nousivat puolueen johtoon
Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa Keskusta koki suuremman tappion kuin 1970. Olin ehdolla Uudellamaalla, missä Keskustan kannatus suorastaan romahti. Minäkin menetin paikkani.
Vuoden 2015 vaaleissa asetuin taas ehdolle Lapissa. Kävin kovan vaalitaistelun. Lupasin, että Keskustan vaalivoiton kautta aluepolitiikan suunta muuttuu. Keskittävästä metropolipolitiikasta luovutaan ja ryhdytään taas tukemaan maaseudun ja maakuntien elinvoimaa.
Vaalien jälkeen petyin katkerasti.
Olin uskonut , että Keskusta Rovaniemen puoluekokouksessa valitun puheenjohtajan Juha Sipilän johdolla eheytyisi perinteisen keskusta-aatteen pohjalta. Vaalien jälkeen muodostettiin kuitenkin oikeistoliberaalia politiikkaa toteuttava hallitus, joka on harjoittanut jopa kovempaa keskittämispolitiikkaa kuin aikaisemmat. Perin juurin tyytymätön olen ollut myös hallituksen ulko-, Eurooppa- ja maahanmuuttopolitiikkaan.
Tein kaiken mahdollisen saadakseni Keskustan palaamaan alkiolaisille, talonpoikaisille ja kekkoslaisille juurilleen. Kun tässä epäonnistuin, olen joutunut hakemaan muita kanavia vaikuttaakseni Lapin ja Suomen tulevaisuuteen.
Pidän huolen siitä, että nykymenolle on tulevissa valtiollisissa vaaleissa Lapissakin tarjolla todellinen vaihtoehto.