Isossa-Britanniassa valmistaudutaan kansanäänestykseen, jossa päätetään, eroaako maa EU:sta. Brittien tyytymättömyys nousee sekä oikealta että vasemmalta. Onpa kansanäänestyksen lopputulos kumpi hyvänsä, kertoo äänestys EU:n vakavista sisäisistä ongelmista.
Kun erilaiset kansantaloudet ja historialtaan poikkeavat maat runnottiin yhteen, kasattiin samalla ongelmia tulevaisuuteen. Aikoinaan poliittinen paine riitti EU:n perustamiseen ja laajentamiseen, mutta mikä on se liima, joka pitäisi rakennelman kasassa?
Suomen tie EU:ssa on ollut kaikkea muuta, kuin mitä luvattiin silloin, kun jäseneksi haettiin. Integraation seuraava askel on aina kielletty siihen asti, kunnes se on otettu. Jäsenyyden ei pitänyt tarkoittaa yhteistä rahaa. Yhteisen rahan ei pitänyt tarkoittaa yhteisiä talousvastuita. Nyt meillä on maakohtaiset tukipaketit ja Euroopan vakausmekanismi. EU:n talouskurisopimus on se keppi, jota heilutetaan milloin minkäkin valtion edessä, kun kaikki pitää pakottaa samaan ruotuun.
Viimeistään kesällä irrotetaan uusi tukipaketti Kreikalle ja entisten lainojen ehtoja löysätään. Sen ehdoksi asetettiin entistäkin kovempi talouslinja, jota paradoksaalisesti joutuu toteuttamaan paikallinen vasemmistopuolue. Karamanlisin ja Papandreun sukujen vuosikymmeniä kestänyt korruptoitunut hallinto jätti pahan perinnön, joka kaatui uusien vallanpitäjien syliin. Nyt samat pienituloiset, jotka jokin aika sitten juhlivat Tsiprasin voittoa, kiroavat hänet alimpaan helvettiin.
Eduskunnassakin keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta Paavo Väyrysen kansalaisaloitteen pohjalta. Väyrysen lisäksi Esko Seppänen ja Timo Soini leimattiin eliitin toimesta häiriköiksi, kun EU:n autuutta ylistettiin. EU-jäsenyyden alla esimerkiksi tiedotusvälineiden päätoimittajat ja ammattiyhdistysjohtajat löysivät toisensa, kun kansalaiset piti käännyttää jäsenyyden taakse.
Se EU-kritiikki, jota osoitettiin jo 1990-luvulla, osoittautui perustelluksi. Soini osasi muuttaa kritiikin puolueensa pääomaksi, mutta Esko Seppäsen arvoa omassa puolueessaan ei tunnustettu. Kannattaa lukea Seppäsen viimeisin kirja Mistä Suomi vaikenee . Se on tiivis katsaus rahan vallasta ja kansanvallan ahdingosta.
Samalla kun EU-taistelee olemassaolostaan, on Euroopan komissio ensimmäisen kerran päättänyt rahoittaa puolustussektoria. Ensin rahoitetaan kartoitusta, sitten laajaa tutkimusohjelmaa. Sen jälkeen vuorossa ovatkin konkreettiset toimet. Sotateollisen kompleksin rakentaminenko pelastaa Euroopan unionin massatyöttömyyden ja talousvaikeuksien kiroista?
Kautta aikain niin idässä kuin lännessäkin on rakenneltu toinen toistaan parempia viholliskuvia, jotta oma varustautuminen saisi oikeutuksensa. Rajamaa kantaa aina rajamaan kirousta. Se kannattaisi muistaa sitä selkeämmin, mitä epävakaampia aikoja elämme.
Markus Mustajärvi (vas.) Lapin kansanedustajat kirjoittavat tällä palstalla vuoroviikoin.