Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) ja varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas) sekä valiokunnan jäsen Anders Adlercreutz (rkp) ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien Senaatti-kiinteistöjen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimista.
Kysymyksen taustalla on huoli Rovaniemen lääninhallituksen korttelista. Rovaniemen kaupunginhallitus päätti maaliskuun kokouksessaan käynnistää alueen kaavamuutoksen, mutta asia ei ole vielä edennyt.
– Valtion omistama ja valtiovarainministeriön omistajaohjaama Senaatti-kiinteistöt on hakenut Rovaniemen lääninhallituksen kortteliin kaavamuutosta, jonka tavoitteena on rakentaa tontille kaksi massiivista kerrostaloa ja hotelli, Hassi kertoo.
Museovirasto on arvioinut kyseisen alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
– Valtio-omisteiselta Senaatti-kiinteistöltä on lupa odottaa vastuuta myös rakennus- ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Kuitenkin kaavamuutos, jota Senaatti hakee, tuhoaisi lääninhallituksen korttelin luonteen, Modig jatkaa.
Lääninhallituksen tontilla on vuonna 1939 valmistunut Kemijoen uittoyhdistyksen talo, joka on yksi harvoista sodassa säilyneistä Rovaniemen taloista. Muut lääninhallituksen tontin rakennukset ovat valmistuneet sodan jälkeen 1940-luvun lopussa.
Lääninhallituksen kortteli on osa kulttuuri- ja hallintokeskusta ja se pohjautuu Alvar Aallon asemakaavan kokonaissuunnitelmaan. Sen mukainen lääninhallituksen kortteli on väljä ja omaleimaisen puistomainen. Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on yksi kolmesta Alvar Aallon Suomeen suunnittelemasta vastaavasta keskuksesta.
– Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, jonka tehtävä on huolehtia kiinteistöomaisuutensa taloudellisesta arvosta, mutta uskomme kansalaisten olettavan sen kantavan vastuuta myös rakennetusta kulttuuriympäristöstä, Adlercreutz toteaa.
Lääninhallituksen kortteli
Senaatti-kiinteistöt haluaa selvittää, voiko käytöstä poistumassa oleviin lääninhallituksen hallintorakennuksiin sijoittaa ravintola- majoitustoimintaa. Senaatti-kiinteistöt haluaa selvittää voidaanko aluetta täydennysrakentaa niin, että tontille tulisi hotelli ja kerrostaloja.
Alueen rakennuksia
Kemijoen Uittoyhdistyksen toimitilarakennus 1939
Maaherran asunnon sauna- ja talousrakennus 1946
Lapin lääninhallituksen toimitilarakennus 1947
Lämpökeskus 1947, nyt autosuoja
Rivitalo virkamiehille, maaherran asunto ja edustustilat 1949
Useimmat rakennukset ovat Lapin aluehallintoviraston käytössä.
Kaikki ovat valtion omistuksessa.
Alueella on myös kolme lääninhallituksen henkilökunnalle 1948–49 tehtyä asuintaloa, jotka ovat yksityisomistuksessa eivätkä kuulu kaavamuutoshakemukseen.