Eduskunnan täysistunnossa valittiin torstaina jäsenet valiokuntiin sekä kansliatoimikuntaan.
Valinnat ovat käytännössä väliaikaisia, sillä kokoonpanot muuttuvat sen jälkeen, kun hallitus on muodostettu.
Puhemies ja ministereinä toimivat kansanedustajat eivät ole valiokuntien jäseniä, eivätkä yleensä myöskään varapuhemiehet.
Puolueet sopivat valiokuntien puheenjohtajuuksista ilman nimiä jo viime viikolla.
Valiokuntien kokoonpanot vastaavat eduskunnassa olevien puolueiden voimasuhteita.
Eduskunnan suurimmalla puolueella sdp:llä on nyt perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuus ja keskustalla sosiaali- ja terveysvaliokunnan vetovastuu.
Perustuslakivaliokuntaa johtaa eduskunnan alkuviikot Maria Guzenina (sd.) ja sosiaali- ja terveysvaliokuntaa Hanna Kosonen (kesk.).
Viime vaalikaudella nämä kaksi valiokuntaa olivat paljon esillä sote- ja maakuntauudistuksen käsittelyn vuoksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta nousi otsikoihin myös väitetyn tulehtuneen ilmapiirinsä vuoksi. Valiokuntaa veti tuolloin sdp:n Krista Kiuru.
Perustuslakivaliokuntaa johtanut vasemmistoliiton juristikansanedustaja Annika Lapintie jäi pois eduskunnasta keväällä.
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta meni vihreille ja ulkoasiainvaliokunta perussuomalaisille. Suurta valiokuntaa luotsaa Outi Alanko-Kahiluoto ja ulkoasiainvaliokunnan nuijaa heiluttaa ainakin hetken perussuomalaisista Laura Huhtasaari.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja on ulkopolitiikan konkari sdp:n Erkki Tuomioja.
Maa- ja metsätalousvaliokunnalla on ainakin tässä vaiheessa sama puheenjohtaja kuin viime vaalikaudella eli keskustan Anne Kalmari.
Useat eduskuntaryhmät nimesivät valiokuntiin jäsenet aakkosjärjestyksessä.
Uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenet valitaan myöhemmin. Valiokunnan puheenjohtajuudesta sovitaan hallituksen muodostamisen jälkeen.
Tärkeä mutta usein näkymätön osa työtä
Merkittävä osa kansanedustajan työstä tehdään valiokunnissa.
Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen valiokuntaan.
Kuhunkin valiokuntaan valitaan pääsääntöisesti 17 jäsentä ja yhdeksän varajäsentä.
Poikkeuksena tästä ovat valtiovarainvaliokunta (21 jäsentä + 19 varajäsentä), tarkastusvaliokunta (11+6), uusi merkittävä valiokunta eli tiedusteluvaliokunta (11+2) sekä suuri valiokunta (25+13), joka saa heti heinäkuussa hoitaa omalta osaltaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta.
Valiokunta on päätösvaltainen silloin, kun paikalla on vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä.
Valiokuntien kokoukset eivät yleensä ole julkisia.