Eduskunnan naisverkosto haluaa tiukentaa raiskauksia koskevaa lainsäädäntöä. Naisverkosto ehdottaa, että suostumuksen puute lisätään raiskauksen tunnusmerkistön ensisijaiseksi määritelmäksi rikoslakiin.
Aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan, naisverkoston puheenjohtajana toimineen Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan rikoslaki edellyttää nykyisin ensisijaisesti, että raiskauksessa on käytetty väkivaltaa tai uhattu väkivallalla.
Sarkkisen mukaan lakia täytyy muuttaa, sillä se ei vastaa yleistä oikeustajua, nykyaikaista ihmisoikeusajattelua eikä käsitystä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta.
– Oletuksena ei voi olla, että toisen ihmisen ruumis on käytettävissä seksiin, ellei kohde vastustele riittävästi. Seksiin tarvitaan molempien osapuolten halu ja yhteisymmärrys. Siksi raiskauksen määritelmä tulee sitoa ensisijaisesti suostumuksen puutteeseen, Sarkkinen sanoi.
Eduskunta keskusteli lakialoitteesta torstaina, kansainvälisenä naistenpäivänä.
Häkkänen tarttui asiaan
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina oikeusministeriön nettisivuilla valmistelevansa asiantuntijafoorumin kutsumista koolle arvioimaan raiskausrikosten suostumusperusteisen mallin eri puolia. Foorumin on määrä kokoontua vielä kevään aikana.
Häkkäsen mukaan oikeusministeriössä myös seurataan Ruotsin lainsäädäntöhanketta raiskauksiin liittyen.
Ruotsissa on Häkkäsen mukaan valmisteltu lainsäädäntöehdotusta, jonka mukaan raiskaukseen syyllistyisi se, joka on sukupuoliyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, joka ei ota osaa tekoon vapaaehtoisesti.
Häkkäsen mukaan Ruotsin ehdotuksen lausuntopalautteessa useat lausunnonantajat ovat katsoneet, että ehdotettu lainsäädäntö johtaisi merkittäviin tulkintaepäselvyyksiin ja todistusoikeudellisiin ongelmiin.
– Käyn keskusteluja asiantuntijoiden kanssa, ja seuraamme Ruotsissa tapahtuvaa lakiehdotuksen käsittelyä. Mikäli näiden pohjalta ilmenee sellaisia ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi, jotka parantaisivat rikosvastuun toteuttamista, olen valmis edistämään niitä, Häkkänen kirjoittaa.