Eduskunnan perustuslailliset valtaoikeudet eivät käytännössä toteudu valtion talouden päätöksenteossa, selviää tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta. Valtaa on valunut Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan niin hallitukselle, virkamiehille, työmarkkinajärjestöille kuin markkinoillekin.
Taustalla on muun muassa se, että valtion tulo- ja menoarvio hyväksytään eduskunnassa nykyään isompina kokonaisuuksina kuin ennen. Kun eduskunta hyväksyy jonkun pääluokan loppusumman, jää virkamiehille paljon valtaa päättää miten rahat lopulta jaetaan.
Etujärjestöillä on liikaa vaikutusta budjetin muotoutumiseen ja hallituspuolueiden rooli on budjetin muotoutumisessa hyvin keskeinen. Eduskunta on tutkimuksen mukaan passiivinen hallituksen ja hallinnon valvonnassa.
Valta katoaa yhtiöihin
Virastojen ja laitosten muuttaminen liikelaitoksiksi ja osakeyhtiöiksi taas on jättänyt osan valtion toiminnoista budjetin ulkopuolelle. Lisäksi eduskunnan vallan kannalta ovat tutkimuksen mukaan ongelmallisia itsenäiset toimijat kuten yliopistot ja kunnat.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) nosti esiin Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajakoulutuksen lakkauttamispäätöksen.
- Jos yliopiston sisäisillä kriteereillä opettajakoulutus voi olla järkevää lakkauttaa, voi olla että siinä ei esimerkiksi aluetalouden kannalta ole järkeä, Heinäluoma sanoi.
Heinäluoma toteaa, että ministeriö ei voi enää vaikuttaa yliopiston päätöksiin, vaikka päätös olisi alueellisesti epäedullinen.
Tutkimuksen mukaan demokraattisesti valitun eduskunnan ote lipsuu budjetista kansallisten syiden lisäksi myös Euroopan unioniin ja rahaliittoon liittymisen takia. Eduskunta jää paitsioon myös kansallisessa EU-päätöksenteossa. Heinäluoma käytti yhtenä esimerkkinä Euroopan vakausmekanismia, jossa päätökset Suomen vastuiden kasvattamisessa tehdään ilman eduskunnan suurta salia.
25 vuoden rapautumiskehitys
Kaiken kaikkiaan eduskunta on Heinäluoman mukaan vähä vähältä menettänyt valtaansa jo ennen tätä vuosituhatta.
- Tässä on taustalla 25 vuoden rapautumiskehitys, joka alkoi 1990-luvun alussa. Sen jälkeen on tullut tulosohjausta, liikelaitostamista, yhtiöittämistä ja lainsäädäntöä, jotka asteittain ovat syöneet eduskunnan tosiasiallista valtaa.
- Tämän tutkimuksen tekeminen voi tosin käynnistää vastaiskun, Heinäluoma jatkoi.
Tutkimuksessa ehdotetaan lukuisia toimia, joilla pyritään ensin kartoittamaan miten eduskunnan valta missäkin toteutuu. Eduskunnalta myös perätään aktiivisempaa otetta ja sen perustuslaillinen valta halutaan turvata muun muassa perustamalla komitea, joka tekisi konkreettisia ehdotuksia eduskunnan vallan lisäämiseksi.
Eduskunnan rooli on budjetissa pieni
Valtion talousarvioesityksessä eli budjetissa linjataan joka vuosi valtion seuraavan vuoden tulot ja menot.
Hallituksen ehdotus ensi vuoden määrärahoiksi on noin 55,2 miljardia euroa.
Budjetin laadinta alkaa alkuvuodesta suurien linjojen määrittelyllä niin kutsutussa kehysriihessä.
Valtiovarainministeriö kokoaa hallitukselle budjettiehdotuksen.
Viimeiset poliittiset väännöt hallitus käy elo-syyskuussa budjettiriihessä.
Hallitus antaa budjettiesityksensä eduskunnalle syyskuussa.
Kansanedustajat pystyvät tekemään budjettiin esityksiä esimerkiksi lisättävistä tai poistettavista määrärahoista talousarvioaloitteiden kautta.
Yleensä eduskunnassa tehtävät euromääräiset muutokset ovat enää pieniä, eikä eduskunnalla ole suurta vaikutusta budjettiin.
Talousarvioesitystä käsitellään marras-joulukuulle valtiovarainvaliokunnassa, jonka jälkeen eduskunta hyväksyy talousarvion.