Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Rikokset: Korona vei po­lii­sien hä­ly­tyk­set ra­vin­to­loi­den edus­tal­ta neljän seinän sisälle – nyt ri­kos­ten osalta ollaan pa­laa­mas­sa ta­val­li­seen arkeen

Ea­na­got­teođas­tus­sii gái­bi­dit buo­ri­de­miid

Oktanaga ráđđehusa sosiála- ja dearvvašvuođa ođastusain čađahuvvo maid eanagotteođastus. Eanagottit váldet badjelasas viidát sode-bálvalusaid lassin iešguđege eará doaimmaid dego gádjundoaimma, ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáža doaimmaid. Dat mielddisbuktán ee. dan ahte sode-áššiid mearridanváldi sirdása eret sámeguovllu gielddain Lappi eanagoddái.

Mearridanváldi gáidá sámeguovllus

Evttohusas Lappi eanagotti mearridanválddi boahttevuođas geavaha eanagottestivra ja –ráđđi. Válljema várás ordnejuvvojit Lappi eanagotteválggat.

Ráđđehusa evttohusat boktet eahpádusaid Sámi soster searvvi ságadoalli Ristenrauna Maggas . Searvi lea iežas cealkámušain buktán ovdan fuola sámegielat bálvalusain.

- Ollašuvvágo sápmelaččaid ovddastus dohkálaččat olles Lappi eanagotti demokráhtalaš válggain, jearrá Magga.

Su mielde sámeguovllu gielddaid jietnamearri lea nu unni, ahte sáhttá eahpidit beasságo oktage ovddasteaddji davimus gielddaid jietnameriin eanagoddestivrii. Danin Sámi soster lea evttohan ahte sápmelaččaid ovddasteaddji Lappi eanagottestivrii válljejuvvošii seamma láhkai go girkolaš čoahkkimii. Dalle sámediggái addojuvvo bargun nammadit ovddasteaddji.

Sámi giellalága galgá buoridit

Ráđđehusa eanagotteláhkaárvalusas evttohuvvo ahte sámegielat bálvalusat ollašuhttojuvvojit sámi giellalága vuođul. Dálá dilis sámi giellalága mielde sápmelaččas lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusa sámegillii.

- Váttisvuohtan lea šaddan dat go virgeoapmahaččat dávjá dulkojit nu, ahte giellaláhka ii geatnegahte sin ordnet sámegielat bálvalusaid ja dat ii lea dohkálaš, lohká Magga.

Danin son oaivvilda ahte jos ráđđehus ii rievdat eanagotteláhkaárvalusas sánige sámegielat bálvalusaid birra, dalle ferte ođasmahttit sámi giellalága nu, ahte dat čielgasit geatnegahttá maid sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ordnet sámegielat bálvalusaid. Dákkár čielga geatnegahtti láhka lea árrabajásgeassinláhka, mii geatnegahttá ordnet beaivedivššu máná eatnigillii olles Suomas.

Sámi Soster -searvi leage iežas cealkámušas evttohan buoret sátnehámi, nu ahte sápmelaččaid ruovttuguovllus bálvalusaid galgá ordnet maid sámegillii ja mat leat heivehuvvon sámi kulturduogážii.

Váikkuhanorgána ii leat doarvái

Láhkaárvalusas evttohuvvo maid ahte dakkár eanagottiide main leat guovttegielat gielddat, galgá vuođđidit unnitlogugiela várás váikkuhandoaibmaorgána. Dát mearkkaša ahte Lappi eanagoddái vuođđuduvvo sámegielat váikkuhandoaibmaorgána, muhto dasa ii addojuvvo makkárge mearridanváldi sámegielat bálvalusaide.

- Dathan lea káfestallanlávdegoddi, čaimmiha Magga.

Dasa lassin láhkaárvalusa mielde sode-bálvalusaid ordnemis vástida Lappi eanagoddi ja daid buvttadeami várás vuođđuduvvo Lappi bálvalanlágadus. Sámi soster gáibida ahte sápmelaččaid ovddasteaddji galgá čohkkát bálvalanlágádusa stivrras.

- Stuorámus fuolla lea ahte sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođat hedjonit, eahpida Magga.

Maid sámediggi lea fuolas das, mo sámegielat bálvalusat váldojuvvojit vuhtii ja ollašuhttojuvvojit dán ođastusas.

- Dat gal lea vahát go sámegielat bálvalusaid diehtu ja máhttu jávká, šálloša Pia Ruotsala .

Sámedikki hálddahushoavda Ruotsala mielde okta vejolaš čoavddus livčče vuođđudit bargosaji sámegielat bálvalusaid koordinerema váras. Dakkár sáhtašii leat sámegielat bálvalanrávvejeaddji gean bargun lea gulahallat olbmuiguin, lágádusaiguin ja fuolahit ahte bálvalusat ollašuvvet riikaviidosaččat árgabeaivvis.

Mistä on kyse?

Maakuntauudistukseen kaivataan parannuksia

Maakuntauudistus herättää huolta saamenkielisten palvelujen järjestämisestä ja toteuttamisesta saamen kielilain säännösten mukaisesti. Kielilakia halutaan uudistaa selvästi viranomaisia velvoittavaksi.

Sámi soster yhdistys ehdottaa että Lapin maakuntavaltuustoon valitaan saamelaisten edustajan samalla tavalla kuin kirkolliskokoukseen. Nimeämisen voisi antaa saamelaiskäräjien tehtäväksi.

Pelkona on että uudistuksessa saamelaisten vaikuttamismahdollisuudet heikkenevät. Toiveena on että saamenkielen vaikuttamistoimielimelle annettasiin päätösvaltaa, jotta sillä olisi tosiasiallista merkitystä.