Vuoigatvuođaministeriija nanne dieđáhusastis ahte sámesoahpamuševttohus lea dál gárvvis. Sámesoahpamuš lea riikkaidgaskasaš soahpamuševttohus gaskkal Norgga, Ruoŧa ja Suoma. Ruošša ii leat lea leamaš mielde ráđđádallamiin. Dálá soahpamušteaksta ii leat vel almmuhuvvon, muhto árvideames Troanddima Sámi 100-jagi ávvudeames teaksta almmuhuvvo. Vuosttas soahpamuševttohus jagis 2005 lea deaddiluvvon girjin ja dan gávdná interneahtas ee. sámedikki ruovttusiidduin dahje Norgga ráđđehusa ruovttusiidduin.
Juohke riikka sámedikkit galget dohkkehit soahpamuševttohusa, vai stáhtaid dohkkehanproseassa beassá johtui. Vuoigatvuođaministeriija dieđáhusa mielde ráđđehus čađahišgoahtá evttohusa ratifiserenproseassa.
Lágaid dohkkehanproseassat čuvvot dihto bálgáid. Vuoigatvuođaministeriija ossodatjođiheaddji Johanna Suurpää nanne, ahte sámesoahpamuš čuovvu váldooainnus seamma muttuid go sisriikkalaš láhka, vaikko dat leage riikkaidgaskasaš soahpamuš.
Riikkaidgaskasaš soahpamuša sisdoalu ii sáhte šat nuppástuhttit. Dat juogo dohkkehuvvo dahje ii dohkkehuvvo. Ovdamearkan nubbi riikkaidgaskasaš soahpamuš lea Deanu –soahpamuš, mii lea dál riikkabeivviin gieđahallamis.
Dál sámesoahpamuš lea joavdan dan muddui, ahte bargojoavku lea geargan bargguinis (muddu 3b). Soahpamušteavstta dopmet dál jorgalit Davviriikkaid gielaide ja sámegillii.
Čuovvovaš muttut leat hui seammaláganat, go dat maid leat beassan čuovvut máŋgga earáge dohkkehanproseassas nugo Deanu -soahpamuš.
(joatkašuvva gova vuolde)
Jos sámedikkit dohkkehit soahpamuša, dat sáddejuvvo čuovvovažžan gulaskuddamii (muddu 4). Dalle iešguđege lágádusat, searvvit ja berošteaddjit sáhttet cealkit oaivila das. Dan maŋŋá ášši gieđahallan manná joatkkaválmmaštallamii (muddu 5), mas cealkámušaid vuođul mearridit ráđđehusa árvalusa sisdoalus. Ráđđehusa láhkaárvalusa fápmuibidjanlágas lea ieš soahpamuš ja nuppástusat sisriikkalaš lágaide. Dasto čuovvovaš lávkin stáhtaráđđi mearrida (6) ovddidit evttohusa riikkabeivviide (7).
Go ráđđehus doalvu láhkaárvalusa riikkabeivviide, de lea iešalddes čielggas ahte eanetlohku riikkabeaiveáirasiin guottiha ja jienasta láhkaárvalusa beales.
Riikkabeaivvit meannudit ja ságastallet láhkaárvalusas. Riikabeaiveáirasat gieđahallet sámesoahpamuša ja mearridit váldováljagotti mii dasto bivdá eará cealkámušaid. Dávjá maid áššedovdit bovdejuvvojit gullan láhkai. Vuođđoláhkaváljagoddi lea okta guovddáš váljagoddi sámi áššiid gieđahaladettiin. Nu mo muitit, dán muttus ILO 169 –soahpamuša gieđahallan bisánii. Dat bázii ráđđehusa beavddi ala.
Gulaskuddamiid maŋŋá váldováljagoddi addá iežas smiehttamuša, man de sáddejit riikabeivviide gieđahallamii ja mearrideapmái. Deanu –soahpamuš lea dál váljagottiid gieđahallamis ja dálá dieđuid mielde riikkabeaivvit mearridit Deanu soahpamušas guovvamánus 2017.
Jos riikabeaivvit dohkkehit sámesoahpamuša, Suopma nanne dan (8) ja soahpamuš almmuhuvvo seađusčoakkáldagas stáhtasoahpamuššan (9). Lága dohkkehanproseassas maŋimuš lávkin lea soahpamuša ollašuhttin ja čuovvulahttin (10).
Saamelaissopimus hyväksytään tai hylätään
Saamelaissopimus on kansainvälinen sopimus, jonka tekstiä ei voi enää muuttaa. Se joko hyväksytään tai hylätään.
Sopimuksen ratifiointiprosessi seuraa lainvalmistelun vaiheita lainsäädäntöprosessin mukaisesti.
Vastaavanlaisia sopimuksia ovat ILO 169 koskeva sopimus ja eduskunnassa käsittelyssä oleva Tenon sopimus.