Jukka Kärkkäinen, Laura Hiekkala-Tiusanen ja Tiina Puranen toivoivat (LK 25.10.) parempaa hoitoa skitsofreniaa sairastaville.
Hyvää tarkoittavassa kirjoituksessa kehutaan "skitsofreniaan sairastuneiden potentiaalia”, mutta terveet ja sairaat erotteleva stigmanpurku voi kääntyä itseään vastaan. Tekstissä esiintyy 16 kertaa sana "sairaus" tai sen johdos.
Tutkimuksissa on osoitettu skitsofreniadiagnoosin yhteys stigmaan, negatiivisiin uskomuksiin sairauden kulusta ja biologisten hoitojen välttämättömyydestä. Todellisuudessa skitsofreniadiagnoosin alle niputetaan hyvin erilaisia kokemuksia ja elämäntilanteita, joiden ei voi luotettavasti osoittaa johtuvan sairaudesta.
Perinteinen psykoosien hoito nojaa psykoosilääkkeisiin. On silti kiistanalaista, korjaavatko psyykenlääkkeet mitään "psykoosisairauksiin" liittyvää vai onko antipsykoottinen teho sedatiivinen, mikä saattaisi selittää potilaiden pitkäaikaisoireita.
Skitsofreniadiagnoosi taas perustuu oirekuvaan, mikä jättää diagnoosin pätevyyden suhteen kysymyksiä.
Psykoosisairausdiagnoosien ei tarvitsisi ohjata potilaiden hoitoa. Länsi-Lapissa kehitetyssä avoimen dialogin hoitomallissa kokemukset kohdataan ilman sairausteorioita, ja kokemuksille pyritään dialogissa löytämään elämäntilanteessa pätevä yksilöllinen merkitys.
Hienoa on, että psykoosien hoidon ympärillä on yhteiskunnallista keskustelua. Skitsofreniadiagnoosin käyttö ei kuitenkaan edistä hoidon laatua eikä ihmisten toipumista.